Hiilitulleissa paljon pulmia
EU:n Green Deal -ohjelmaan sisältyy suunnitelma EU:n yksipuolisesta hiilidioksidipäästöjen tullimekanismista. Hiilitullijärjestelmässä huomioitaisiin tuotteen valmistuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja niistä maksettaisiin EU:n ulkorajalla tullimaksu.
Hiilitullin tavoite olisi vähentää päästöjä maailmanlaajuisesti, tasapuolistaa toimintaympäristöjä ja estää hiilivuotoa EU:sta. Hiilitullilla EU haluaisi kannustaa muut maat mukaan ilmastotoimiin.
Hiilitulli näyttäytyy monille meistä puhuttelevana, koska sillä tavoiteltavat asiat ovat hyviä. Meille on tärkeää, että kansainvälinen kilpailu olisi reilua ja että EU:n onnistuisi ilmastopolitiikassa edelläkävijän roolissaan ja ilmastonmuutosta onnistuttaisiin hillitsemään.
Suomalaisista europarlamentaarikoista ylivoimainen enemmistö 85 prosenttia kannattaakin Ylen kyselyssä EU suunnittelemaa hiilitullia (Yle Uutiset 20.10.2020). Vain yksi parlamentaarikko vastustaa ja yksi ei osaa vielä sanoa kantaansa. Suurin osa on siis innostunut tästä keinosta ilmastonmuutoksen lämpenemisen hillitsijänä.
Tulos on kuitenkin asiaan vihkiytyneille yllättävä ja kysymyksiä herättävä, sillä yksinkertaiselta vaikuttava suojamekanismi on perusteellisessa ja käytäntöön sovellettavassa tarkastelussa hyvin moniulotteinen ja pulmallinen. Metsäteollisuus on tämän vuoksi suhtautunut hiilitulliin kriittisen arvioivasti. Hiilitullin käytännön toteutukseen liittyy niin teknisiä, taloudellisia ja poliittisia kuin oikeudellisiakin ongelmia.
Monimutkaisuus itsessään ei tietysti ole riittävä peruste välineen suoraan tyrmäämiseen. Välineestä saatavien hyötyjen ja haittojen sekä sen tehokkuuden ja sovellettavuuden arviointi on asianmukaisen päätöksenteon kannalta ensiarvoisen tärkeää ja välttämätöntä.
Sellaista tarjosi Etla webinaarissaan tänään julkaistessaan hiilen rajasääntelymekanismista mielenkiintoisen raportin. Siinä analysoidaan monitieteisen tutkimuksen keinoin hiilitullijärjestelmän vaikutuksia myös Suomen talouteen.
Etlan raportti tukee pitkälti metsäteollisuuden arviota siitä, että hiilitullin kauppapoliittiset riskit ovat pienelle avotaloudelle huomattavat. Lisäksi kapean maksun taloudelliset ja ilmastovaikutukset olisivat todennäköisesti varsin vähäisiä.
Tullien toteutuksen vaikeusaste kasvaa edetessä kohti tuotantotavoiltaan ja -vaiheiltaan korkeamman jalostusasteen tuotteita. Vaikutukset eri sektoreille tai saman toimialan eri tuoteryhmiin voivat olla epäsymmetriset ja pahimmillaan ilmaston kannalta jopa negatiiviset.
Asiasta kiinnostuneiden kannattaa lukea Etlan raportti. Myös hiilitullia puntaroivien myötäsukaisten, kriittisten tai vielä kantaansa pohtivien päättäjien. Hiilitullin toteutuksessa on monta tärkeää kohtaa punnittavana.