Globaali talouden heikkeneminen ja kysynnän vaimeneminen vähensi viime vuonna metsäteollisuuden vientiä, vaikka koko maan tavaravienti kasvoi 2,0 prosenttia. Metsäteollisuuden viennin arvo jäi viime vuonna 12,5 miljardiin euroon, joten se laski 5,5 prosenttia huippuvuoden 2018 tasosta.

Metsäteollisuuden viennin osuus Suomen tavaraviennistä supistui 19,2 prosenttiin, mikä on 1,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2018. Viennin euromääräinen arvo pieneni lähes kaikissa metsäteollisuuden päätuotteissa.
‍

‍

Paperi pysyi ykköstuotteena

Suomen tavaraviennin ykköstuotteena pysyi silti paperi. Paperituotteita vietiin 4,0 miljardilla eurolla, mikä oli 7,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.

Myös maamme tavaraviennin toiseksi ja kolmanneksi tärkeimpinä tuotteina pysyivät kartonki ja sellu. Kartonkia vietiin 2,9 miljardilla eurolla ja sellua 2,3 miljardilla.

Vaikka sellua vietiin määrällisesti enemmän kuin kartonkia, kartongin viennin arvo oli korkeampi. Sellun sekä saha- ja höylätavaran viennin arvo laski, vaikka niiden vientimäärät kasvoivat. Arvon lasku johtui tuotteiden maailmanmarkkina- ja vientihintojen laskusta.

Voimakkaimmin hintojen lasku painoi selluviennin arvoa.

–Viime vuonna sellun kysyntä heikkeni etenkin Kiinassa, mikä painoi laajemmin myös hintatasoa. Pidemmällä aikavälillä metsäteollisuuden tuotteiden kysyntänäkymät ovat vahvat, kun puupohjaisilla tuotteilla korvataan fossiilisperäisiä tuotteita, Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström arvioi.

Markkinoittain tarkasteltuna metsäteollisuuden vienti supistui kaikissa maanosissa paitsi Pohjois-Amerikassa, jonka osuus toimialan koko viennistä oli alle kymmenen prosenttia. Arvoltaan suurimpina vientimarkkinoina pysyivät Eurooppa ja Aasia.

Reilut 60 prosenttia metsäteollisuuden koko viennistä suuntautui Eurooppaan ja noin viidennes Aasiaan. Sekä Euroopan että Aasian osalta viennin arvo laski 6 prosenttia.

Suurimmat vientimaat olivat Saksa ja Kiina. Saksaan vietiin eniten paperia, kartonkia ja sellua. Kiinaan taas vietiin selkeästi eniten sellua. Kiinan osuus sellun viennistä oli 38 prosenttia.

‍