EU:n LULUCF-asetuksen vaatimat laskelmat maankäyttösektorin laskennallisesta hiilinielutavoitteesta julkaistiin tiistaina. Sama asetus koskee kaikkia jäsenmaita. Kyseessä on laskennallinen hiilinielutavoite. Laskelmien sivutuotteena on myös arvioitu vuotuinen hakkuumäärä, jolla nielutavoitteeseen päästäisiin.

Tavoiteltavat hakkuumäärät poikkeavat rajusti eri maiden välillä. Metsäisessä naapurimaassamme Ruotsissa LULUCF:n mukainen nielutavoite saavutettaisiin noin 80 prosentin hakkuilla metsien vuotuisesta kasvusta. Metsien käytölle on Ruotsissa vahva parlamentaarinen tuki – tavoite hyväksyttiin 17.12.2019 maan parlamentin ympäristö- ja maatalousvaliokunnassa. Samaan aikaan Suomessa keskustellaan hakkuiden rajoittamisesta. Suomessa LULUCF-vertailutasoon liittyvää hiilinielutavoitetta vastaava hakkuukertymä olisi noin 70 prosenttia metsien kasvusta. Jos Suomessa sovellettaisiin Ruotsin lähestymistapaa ja tasoa, 2020-luvun metsien kasvu mahdollistaisi yli 85 miljoonan kuutiometrin vuotuiset hakkuut. Nyt arvio hakkuukertymästä on päivitetyssä laskennassa 76,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ero on merkittävä.

Eroihin on useita syitä. Esimerkiksi LULUCF-asetuksessa tulevaa metsien käyttöä verrattaan vuosiin 2000–2009, jotka ovat Ruotsille puun käytön kannalta Suomea edullisemmat. Mitä enemmän vertailujaksolla käytettiin puuta, sitä suuremmat olisivat hakkuumahdollisuudet myös tulevaisuudessa.

Vuosina 2000–2009 Ruotsissa puun käyttö oli korkealla tasolla, ja esimerkiksi vuoden 2005 Gudrun-myrskyn takia puuta oli markkinoilla yli tarpeen. Suomessa sen sijaan puuta käytettiin tuolloin selvästi vähemmän kuin viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana muun muassa metsäteollisuuden heikommasta kilpailukyvystä ja talouden taantumasta johtuen. Lisäksi Suomessa vältyttiin laajoilta metsätuhoilta. Ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta tämän tulee onnistua myös jatkossa, mikä kannustaa hyvään ja oikea-aikaiseen metsänhoitoon jatkossakin.