Osana EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal) komissio on tänään julkaissut EU-laajuisen biodiversiteettistrategian, jonka tavoitteena on kääntää Euroopan luonnon monimuotoisuus elpymisen uralle vuoteen 2030 mennessä. Julkaistu strategia on erittäin kunnianhimoinen.

Strategiassa suojelupinta-aloja kasvatetaan merkittävästi. Komissio esittää suojeltavaksi 30 prosenttia maa- ja merialueista. Siitä kolmasosan tulisi olla tiukkaan suojeltua. Kaikki vanhat ja koskemattomat metsät tulisivat suoraan tiukan suojelun piiriin − erityisesti vanhojen metsien määrittelyyn sisältyy epäselvyyksiä. Samoin turvemaille kohdistuu merkittävä suojelupaine.

−Komission esitys turvemaiden suojelemiseksi on Suomen näkökulmasta hankala. Suomen maapinta-alasta noin kolmasosa on turvemaata ja puuvarannosta neljännes sijaitsee turvemailla. Toteutuessaan suojelulla olisi merkittäviä vaikutuksia metsätalouteen ja metsäteollisuuden puun hankintaan, sanoo Metsäteollisuus ry:n EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki.

Suomessa suojelutavoitteet otetaan jo nyt tosissaan: reilusti yli puolet EU:n tiukasti suojelluista metsistä sijaitsee Suomessa. Lisäksi luonnon monimuotoisuuden edistäminen on osa kestävän metsätalouden arkea. Talousmetsien luonnonhoidolla on saatu aikaan vaikuttavia tuloksia, ja niitä toimia tulee jatkaa.

Biodiversiteettistrategiassa heikentyneille elinympäristöille esitetään laillisesti sitovaa ennallistamistavoitetta vuonna 2021. Toteutuessaan esitys antaisi komissiolle enemmän valtaa määritellä heikentyneitä ekosysteemejä ja ennallistettavia kohteita.

−Suomessa ennallistaminen pohjautuu pääasiassa vapaaehtoisuuteen. Lisäsääntelyn sijaan EU:ssa tulisi keskittyä kannustamaan jäsenmaita kansalliseen toimeenpanoon. Ympäristöministeriön tuore HELMI-ohjelma perustuu elinympäristöjen vapaaehtoiseen ennallistamiseen ja suojeluun. HELMI on hyvä esimerkki kansallisen tason toimesta, joka on samaan aikaan sekä vaikuttava että hyväksyttävä, sanoo Rantamäki.

‍

Strategian kirjauksissa ei ole huomioitu jäsenmaiden erityispiirteitä

Biodiversiteettistrategian kirjauksilla komissio puuttuu vahvasti kansalliseen päätäntävaltaan. Ongelmana on, ettei toimenpiteissä ole huomioitu jäsenmaiden erityispiirteitä. Suomen, Euroopan metsäisimmän maan näkökulmasta on valitettavaa, ettei esimerkiksi metsien kansantaloudellista merkitystä huomioida lainkaan. Metsäteollisuus tuo Suomeen neljänneksen vientituloista, maksaa valtiolle verotuloina neljä miljardia euroa vuodessa ja työllistää yli 140 000 ihmistä ympäri Suomen.

Toimet luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ovat välttämättömiä. Metsäteollisuus kuitenkin korostaa, että luonnon monimuotoisuutta tulisi turvata kestävyyden kaikki kolme ulottuvuutta huomioiden: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Ilman tasapainoa vaarana on hyväksyttävyyden puute ja toimeenpanon mahdottomuus.

EU:n uusi metsästrategia, jonka on tarkoitus valmistua ensi vuoden alkupuolella, tarjoaa mahdollisuuden edistää metsäasioita EU:ssa kokonaisvaltaisesti. Julkaistu biodiversiteettistrategia astuu jo nyt metsästrategian varpaille metsiä koskevilla linjauksillaan.