Business Finlandin mukaan Suomi sai vuosina 2014-2020 toimineesta tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -rahoitusohjelmasta komeat 1,54 miljardia euroa, joka vastaa 2,2 %:a koko ohjelman budjetista. Tuoreimmat tiedot parhaillaan käynnissä olevasta tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelmasta Horisontti Euroopasta osoittavat kasvutrendiä: Suomelle on toistaiseksi varmistumassa 2,9 % ohjelman tähän asti myöntämästä rahoituksesta. Petrattavaakin toki vielä on: jäimme sekä edellisessä että meneillään olevassa ohjelmassa jälkeen esimerkiksi Ruotsista ja Tanskasta.
‍

Eurooppalaisen metsäsektorin kannalta tilanne EU:n tutkimusta ja innovaatioita koskevan rahoituksen osalta näyttää lupaavalta: metsäalan eurooppalaisen teknologia-alusta FTP:n tietojen mukaan metsäsektorin EU-rahoitus kasvoi viime vuonna noin kolmanneksen vuoteen 2020 verrattuna.
‍

Metsäsektorin tutkimus- ja innovaatiorahoituksen voimakkaassa kasvussa näkynee ainakin EU:n panostukset vihreän kehityksen ohjelma Green Dealiin, jossa yhtenä läpileikkaavana toimena on tutkimuksen hyödyntäminen ja innovoinnin edistäminen, ja jonka tematiikkaan sisältyy useita metsäsektorin ytimeen kuuluvia asiakokonaisuuksia. Jatkossakin on tärkeää saada pidettyä metsäsektorin edustamat teemat, esimerkiksi fossiilisia materiaaleja korvaavat ja kierrätettävät ratkaisut, mukana komission tutkimus- ja innovaatiorahoituksen painopisteagendoilla.


Suomalaiset metsäalan TKI-toimijat ovat olleet eurooppalaisittain poikkeuksellisen aktiivisia hakeutumaan koordinaattorin rooliin metsäsektorin EU-hankkeissa. Koordinaattorin rooli vaatii toki enemmän etenkin hallinnollista panosta kuin partnerina oleminen. Toisaalta koordinaattori on yleensä hankkeen veturi ja tärkein ideoija, jolloin myös vaikutusmahdollisuudet ja muut hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin partnerin roolissa.
‍

Jokainen EU-rahoitusta hakenut tietää, että hyvän hakemuksen laatiminen on työlästä. Rahoittamatta jäänyt hanke harmittaa ja tarkoittaa myös kyseisen hakemuksen kohdalta hukkaan menneitä resursseja. Hakemuksen tutkimusideoita, yhteistyöverkostoja, vaikuttavuuden reittien määrittämistä sekä saatua arviointipalautetta voi onneksi hyödyntää uusissa hakemuksissa.
‍

EU-hakujen onnistumisprosentin nostamiseen tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota. Tekemällä oppii, mutta onnistumisprosentin nostossa tärkeää on myös neuvonta, hallinnollinen apu sekä kokeneilta hakijoilta saatu vertaistuki. Menestystarinoiden lisäksi myös rahoituksetta jääneiden hakuprosessien huolellinen analysointi ja saatujen opetusten jakaminen auttavat kollegoita.
‍

Myös EU:n hakemusten asiantuntija-arvioijana toimimisesta saa hyödyllistä kokemusta ja näkemystä hyvien hankehakemusten laatimiseen. Tutkijoiden lisäksi myös yritysten edustajien ja esimerkiksi tutkimusorganisaatioiden tukipalvelussa toimivien tutkijataustaisten asiantuntijoiden kannattaisikin ahkerasti hakeutua oman tieteenalansa EU-arvioitsijaksi.
‍

EU:n tutkimusrahoitus tarjoaa osallistujille paitsi taloudellista tukea ja rahoituksen vipuvartta, myös aineettomia hyötyjä: osaamisen ja näkyvyyden kasvua sekä verkostoja ja uusia kumppanuuksia. EU:n rahoitusinstrumenttien kirjoon kannattaa perehtyä. Esimerkiksi Marie Sklodowska-Curie -toimien (MSCA) rahoittamat projektit edistävät tutkijoiden koulutusta ja kansainvälistä liikkuvuutta, ja tarjoavat yrityksille mahdollisuuden kansainvälisen TKI-osaamisen hankkimiseen.
‍

Tutkimus, kehitys ja innovaatiot ovat metsäteollisuuden uusien tuotteiden ja liiketoimintamahdollisuuksien ajuri ja innostaja. Ne mahdollistavat myös kertyneen nykyosaamisen ja kansainvälisen tason kompetenssin yhdistämisen uusiin tavoiteltaviin megatrendeihin, kuten vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitus tarjoaa yrityksille ja koko metsäsektorille hyvän mahdollisuuden näiden tärkeiden strategisten tavoitteiden edistämiseen.