Vuoden 2019 lopulla julkaistun Euroopan unionin (EU) vihreän kehityksen on vaikuttanut voimakkaasti koko EU:n päätöksentekoon ja myös EU:n monivuotiseen tutkimuksen- ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Eurooppaan. Horisontti Eurooppa, jonka budjetti on noin 100 miljardia euroa seitsemän vuoden aikana, onkin yksi suurimmista EU:n tarjoamista porkkanoista vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseen.
‍

Uusien toimijoiden mukaan saamiseksi ja rahoituksen hyödyntämisen edistämiseksi yhä suurempi osa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta on suunnattu lisäämään yksityisiä investointeja sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien (public-private partnerships) että julkisten sektorin toimijoiden välisten kumppanuuksien (EU:n komission ja jäsenvaltioiden välillä) kautta. Kumppanuuksien lisäksi on perustettu myös useita muita rahoitusrakenteita, kuten missiot, joissa etsitään haastelähtöisesti ratkaisuja suuriin globaaleihin haasteisiin sekä Euroopan Innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöt (EIT KIC).
‍

Voidaan toki kysyä, pystyykö Horisontti Eurooppa -puiteohjelma vastaamaan EU:n vihreän kehityksen ohjelman kunnianhimoisiin poliittisiin tavoitteisiin? Tarjoaako se nykymuodossaan tarpeeksi ”porkkanaa” tavoitteisiin nähden? Joistain Horisontti Eurooppa -ohjelman puutteista huolimatta uskon, että yksi tärkeimmistä resursseista Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteutumiseen on metsäsektorin kekseliäisyyden aktivoiminen. Metsäsektori osaa kehittää tuotantolaitoksiaan hiilineutraaleiksi ja hoitaa metsiä kestävästi – siksi alan toimijoiden olisikin tärkeää hakea Horisontti Eurooppa -rahoitusta.
‍

Suomalaiselle metsäalan yritykselle tai metsänomistajalle Horisontti Eurooppa -rahoituksen hakeminen saattaa tuntua loikkaukselta mukavuusalueen ulkopuolelle. Niillä yrityksillä, joilla on oma strategia EU-rahoituksen hakemiseksi, on kuitenkin yleisesti ottaen myönteisiä kokemuksia puiteohjelmasta ja hienoja rahoitettuja hankkeita esitettävinään. Esimerkiksi kuulemme Forest Technology Platformin (FTP:n) jäsenyrityksiltä usein, että Horisontti Eurooppa -rahoituksella voidaan vähentää strategisten investointien riskiä. Hankkeet tarjoavat myös mahdollisuuden monialaiseen yhteistyöhön, joka luo lisää synergiaa ja edistää teknologioiden siirtoa.
‍

Suosittelenkin metsäsektorin yrityksiä harkitsemaan Horisontti Eurooppa -rahoitusta osana tutkimus- ja innovointistrategiaansa. Kun sääntelyn ”keppi” joka tapauksessa on varmaa, on järkevää pyrkiä hyödyntämään tarjottua ”porkkanaa”, eli EU:n rahoittamia tutkimushankkeita.
‍

Rahoituksen hakemista suunniteltaessa ensimmäisiksi haasteiksi nousevat usein kokemattomuus, rajalliset henkilöresurssit sekä rahoittamatta jäämisen riski. Näihin alkuvaikeuksiin FTP tarjoaa jäsenilleen neuvoja ja tukea.
‍

FTP esimerkiksi analysoi säännöllisesti vuosittain käynnistettyjä satoja Horisontti Eurooppa -hakuja ja tunnistaa niistä metsäsektorille merkitykselliset. Tieto niistä jaetaan jäsenillemme. Metsäsektorille relevantteja hakuja on vuosittain noin 70–80, eli kaikille rahoituksen hakemisesta kiinnostuneille löytyy yleensä jotain. Seuraamme myös rahoitettavia hankkeita ja sitä, kuinka ne vastaavat toimialan tarpeita. Toimimme neuvonantajina kaikille EU-rahoitteisesta tutkimuksesta ja innovoinnista kiinnostuneille sekä toisaalta neuvomme myös komissiota metsäalan tutkimuksen ja innovoinnin painopisteiden suunnittelussa, jotta tulevat rahoitushaut olisivat toimialallemme mahdollisimman merkityksellisiä.
‍

On myös tärkeää huomioida, että Horisontti Eurooppa -hankkeet myös tuottavat EU-päättäjille raportteja ja suosituksia päätöksenteon tueksi. Onkin aiheellista kysyä: jos metsäsektori ei osallistu aktiivisesti Horisontti Eurooppa -ohjelmaan, kuka sen sijaan osallistuu, ja millaisia politiikkasuosituksia ne tahot antavat Brysselin päätöksentekijöiden käsiin?
‍

‍

‍

‍

‍

‍

Johan Elvnert, Secretary General of the Forest-based Sector Technology Platform

‍