Komissio antaa oman ehdotuksensa unionin uudeksi rahoituskehykseksi tulevan kesän aikana. Oman mausteensa keitokseen lyö Euroopan parlamentti, jonka oma-aloitemietintö määrittelee parlamentin prioriteetit ja odotukset vuoden 2027 jälkeiselle EU:n pitkän aikavälin budjetille. Tämä mietintö julkaistaan ennen komission ehdotusta.

‍
Aluksi paljastus – asiat ovat muutoksessa. Ennakkotietojen perusteella politiikka- ja suoritusperusteista budjetointia on kaavailtu keskeiseksi osaksi tulevaa rahoituskehystä. Toteutuessaan tämä mullistaisi tuntemamme rahoituskehyksen täysin. Asiasta käytävä julkinen keskustelu on ollut vaimeaa, vaikka kyseessä lienee yksi suurimmista muutoksista unionissamme pitkään aikaan.


Komission ja parlamentin käytäviltä ja asiakirjalähteistä on tihkunut tietoa, jonka mukaan luvassa tosiaan on siirtyminen suoritusperusteiseen budjettiin. Siinä keskityttäisiin varojen hallinnoinnin sijaan politiikkatavoitteiden saavuttamisen seurantaan. Tuleekin heti mieleen kysymyksiä; kuka määrittelee tavoitteet, millä mittareilla niitä seurataan ja millä resursseilla.

‍

Uudet omat varat ja mahdollinen uusi yhteinen EU-laina ovat keskeisiä kysymyksiä, jotka ovat tällä hetkellä esillä eri keskusteluissa.

‍


Mitä eri eurooppalaiset toimijat seuraavalta budjetilta sitten haluavat? Euroopan parlamentin jäsenillä on halua huomioida budjetissa unionin itäisten ulkorajojen tilanne. Olisiko tähän yhtenä työkaluna esimerkiksi erillinen itärajarahasto reunavaltioiden tarpeisiin?  Vallitsevan maailmanpoliittisen tilanteen takia varautuminen ja puolustus korostuvat. Politiikkamuutokset Yhdysvalloissa puolestaan herättävät vanhaa mannerta siihen, että kilpailukyvyn vahvistaminen on olennaista.


Parlamentin käytäväkeskusteluissa on lisäksi ollut esillä toimia, joiden avulla monivuotisen rahoituskehyksen avulla saataisiin liikkeelle yksityistä rahaa. Myös unionin laajentuminen on mukana keskusteluissa.


Uudet omat varat ja mahdollinen uusi yhteinen EU-laina ovat keskeisiä kysymyksiä, jotka ovat tällä hetkellä esillä eri keskusteluissa. Horisontaaliset tavoitteet, kuten ilmasto, biodiversiteetti, sukupuolten tasa-arvo, kilpailukyky ja varautuminen, ovat lisäksi elementtejä, joiden sisällyttämisestä budjettiin pohditaan eri poliittisten ryhmien välillä.


Vallitsevien tietojen valossa yhteisvelka, mikäli sitä tulee, tulisi käyttää vain Ukrainan auttamiseen. Vaikka yleinen konsensus on Ukrainan puolella, tämä tulee siitä huolimatta olemaan vaikea keskustelu jäsenmaissa.


Paineet muokata tulevaa rahoituskehystä ovat ilmeiset ja muutoksia on varmasti luvassa. Kysymys on nyt se, että miten me Suomessa voimme täysimääräisesti hyödyntää muutoksen tarjoamat pelinpaikat.

‍