Euroopan komission Fit for 55 -ilmasto- ja energiapaketti julkaistiin tänään 14. heinäkuuta. Paketti ei tunnista metsäteollisuuden tarjoamia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, ja kokonaisuus on monella tapaa ongelmallinen suomalaiselle teollisuudelle. On tärkeää varmistaa, että jatkotyössä yksityiskohtia täsmennetään Suomen kilpailukykyä turvaavalla tavalla ja huomioimalla metsäteollisuuden tuottamat ilmastohyödyt.  

‍

Fit for 55 -paketin tarkoitus on varmistaa, että EU:n kasvihuonekaasupäästöt ovat vuonna 2030 55 % pienemmät kuin vuonna 1990. Lisäksi paketin on tarkoitus luotsata EU reitille kohti sen vuodelle 2050 asetettua ilmastoneutraalisuustavoitetta.

‍

- Asetettu tavoite on tärkeä ja kaikille yhteinen. Metsäteollisuus kuitenkin näkee, että nyt julkaistu paketti ei mahdollista parasta lopputulosta ilmaston, saati teollisuuden kilpailukyvyn kannalta, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoo.

‍

EU:n lakipaketti vaikuttaa laajasti metsäteollisuuteen, joka on energiaintensiivinen, luonnonvaroja kestävästi ja monipuolisesti jalostava, raaka-aineita ja tuotteita kuljettava sekä kansainvälisessä kilpailussa toimiva ala. Fit for 55 ei tunnista riittävällä tavalla metsäteollisuuden tarjoamia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ala valmistaa innovatiivisia tuotteita uusiutuvista luonnonvaroista ja korvaa uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. On tärkeää, että EU:n sääntely ei estä tätä positiivista kehitystä.

‍

- Ilmastonmuutosta torjuttaessa kaikkein tärkeintä on vähentää fossiilisia päästöjä ja korvata enemmän päästöjä aiheuttavia tuotteita uusiutuvista raaka-aineista valmistetuilla, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen tähdentää.

‍

Erityisen ongelmallista paketin sisällössä on se, että juuri hyväksyttyjä EU-säädöksiä avataan uudestaan ennen kuin niitä on edes sovellettu.

‍

Uusiutuvan energian direktiivin sisältämistä puubiomassan kestävyyskriteereistä päästiin pitkän väännön jälkeen sopuun viime komissiokauden lopulla. Voimassa olevan direktiivin toimeenpano on vasta alkamassa, eikä kokemusta kriteerien toimivuudesta siten ole. Onkin outoa, että komissio ehdottaa myös näiden kriteerien merkittävää kiristämistä jo tässä vaiheessa. Suomessa puuta ei kasvateta bioenergiaksi - energiaa saadaan metsäteollisuuden ja -talouden sivuvirroista ja hakkuutähteistä.

‍

Komissio esittää EU:lle yhteistä, erittäin tiukkaa 310 miljoonan hiilidioksiditonnin nielutavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Toimenpiteiden tulee olla metsien kasvua lisääviä.

‍

- Kun teollisuuden investointeja suunnitellaan vuosikymmeniksi, ei säädöksiä tulisi muutella jatkuvasti. EU:n Green Deal’in piti olla vihreän kasvun ohjelma. Nyt luotava epävarmuus ei kannusta ohjelman alkuperäisiin tavoitteisiin, päinvastoin - ohjelmasta on tulossa regulaatiopaketti, ja pahimmillaan jarruohjelma, Jaatinen toteaa.  

‍

- Jatkovalmistelussa on varmistettava, että komission esittämä nielutavoite tai kompensaatiomekanismit eivät johda tilanteeseen, jossa muiden EU-maiden tai sektoreiden fossiiliset päästöt siunataan metsäisten maiden kustannuksella.

‍

Merenkulun kytkemisessä päästökauppaan ei oteta huomioon Suomelle tärkeää talvimerenkulkua, vaikka jäävahvistettujen alusten polttoaineiden kulutus ja päästöt ovat korkeammalla tasolla. Päästökaupasta onkin muodostumassa merkittävä lasku metsäteollisuudelle, jonka tuotteista yli 70% menee vientiin, ja niistä yli 90% kuljetetaan meriteitse. Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että Suomi huolehtii vientialojen kilpailukyvystä, kun ratkaisusta neuvotellaan EU:ssa. Neuvotteluissa tarvitaan selkeitä ratkaisuja ja tahtoa lieventää kilpailukykyhaittoja.

- Suomen päättäjien on nyt huolehdittava, että tulevassa valmistelussa yksityiskohtia täsmennetään suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä turvaavalla tavalla ja huomioimalla metsäteollisuuden tuottamat ilmastohyödyt, Jaatinen alleviivaa.

‍

Komission on ilmoittanut julkaisevansa päivitetyn metsästrategian perjantaina.

‍

Suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Afryn tuoreen selvityksen mukaan metsäteollisuuden globaalit markkinat tulevat kasvamaan sekä nykyisten tuotteiden että uusien kasvutuotteiden osalta. Markkinoiden arvioidaan kasvavan noin 540 miljardista eurosta 715 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä. Menestyvä metsäteollisuus auttaa EU:ta saavuttamaan ilmastotavoitteensa.

‍