EU:n ilmastolakiin kirjataan tavoitteeksi Euroopan ilmasto neutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Lain on tarkoitus lukita pitkän aikavälin tavoite ja siten antaa selkeä tulevaisuudennäkymä EU:n ilmastopolitiikan suunnasta mm. investoiville yrityksille sekä varmistaa, että neutraalisuustavoitteesta ei lipsuta.

‍

Metsäteollisuuden näkökulmasta on tärkeää, että EU tavoittelee ilmastodiplomatian keinoin muiden talouksien sitoutumista vastaavaan tavoitteeseen, jotta vältytään esimerkiksi hiilivuodolta.

Erityisen tärkeää on, että EU:n jokainen jäsenvaltio velvoitetaan tavoittelemaan ilmastoneutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä.

Tämä varmistaisi, että mikään jäsenvaltio ei voi olla ilmastotyössään vapaamatkustaja eikä myöskään ulkoistaa fossiilisia päästöjään muiden maiden metsänieluihin.

‍

Viime vuodet ovat opettaneet, että metsänielun koko voi vaihdella dramaattisesti lyhyessäkin ajassa. Syynä voivat olla esimerkiksi metsätuhot (kuten Keski-Euroopassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Kanadassa on nähty) tai vaihteleva puujalosteiden kysyntä maailmantaloudessa.

‍

Suomen on syytä toimia siten, että metsät eivät päädy eurooppalaisen ilmastolain myötä fossiilisten hiilidioksidipäästöjen varastoiksi. Tällainen lopputulema olisi ilmastolle haitallinen useasta eri näkökulmasta: metsät eivät ole pysyvä hiilivarasto, ilmastomyönteisiä puupohjaisia tuotteita jäisi tekemättä, biopohjaisen kiertotalouden potentiaalia jäisi käyttämättä ja ilmastonmuutoksen pääongelma eli fossiilisten raaka-aineiden käyttö saisi ansaitsematonta jatkoaikaa.

‍

Mikäli EU kehittelee ns. hiilibudjetin ja ottaa sellaisen käyttöön, on se valjastettava vähentämään fossiilisia päästöjä sekä varmistamaan, että kaikki jäsenvaltiot tavoittelevat ilmastoneutraalisuutta.

Metsäteollisuuden mielestä EU:n pitkän aikavälin ilmastopolitiikassa pitäisi näkyä niitä elementtejä, joita kirjattiin edellisen komission ilmastovisioon (A Clean Planet For All, 2018). Näitä ovat esimerkiksi

‍

• Fossiiliset päästöt ovat keskeisin ongelma
• Biotalouden merkitystä korostetaan ja sen yhteydessä painotetaan puuraaka-aineen tarvetta moniin teollisiin tarkoituksiin (esimerkiksi kuitu, tekstiili, komposiitti, biomuovit, energia, rakentaminen)
• Biomassan käytölle arvioidaan globaalisti kovaa kasvua ja samalla pitää huolehtia esimerkiksi metsävarojen kasvusta ja metsien terveydentilasta.

‍

‍