EU:n biodiversiteettistrategia - Strategian toimenpiteissä huomioitava kestävyyden kaikki osa-alueet
Euroopan komissio julkaisi EU:n päivitetyn biodiversiteettistrategian toukokuussa 2020. Tavoitteena on varmistaa luonnon monimuotoisuuden elpyminen vuoteen 2050 mennessä. Keinoiksi strategia nimeää muun muassa suojelupinta-alan merkittävän lisäämisen ja heikentyneiden ekosysteemien ennallistamisen. Strategia pyrkii luonnon monimuotoisuuden sisällyttämiseen läpileikkaavana eri politiikkasektoreille.
Metsäteollisuus pitää luonnon monimuotoisuuden turvaamista tärkeänä – kestävyyden kaikki kolme osa-aluetta huomioiden. EU:n uuden biodiversiteettistrategian luonnon monimuotoisuutta koskevat suojelu- ja ennallistamistavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia. Valitettavasti strategia laadittiin ilman kattavaa arviota sen taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista, eikä siinä tunnisteta kestävän metsätalouden merkitystä.
Suomella on oltava yhtenäinen näkemys metsätalouden merkityksestä kestävän talouden ajurina
Metsäteollisuuden mielestä päätökset suojelu- ja ennallistamistavoitteista on tehtävä kansallisella tasolla. Niihin on pyrittävä jäsenmaiden valitsemilla keinoilla ja jäsenmaiden olosuhteet huomioiden. Suojelu- ja ennallistamispinta-alojen suoran kasvattamisen sijaan tulee huomioida kestävässä metsänhoidossa jo käytettyjä toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Suojelu tulee kohdistaa kriittisiin kohteisiin.
Biodiversiteettistrategiassa esitetään turvemaiden sekä primääri- ja vanhojen metsien merkittävää suojelua. Suomesta ei saa tulla taakankantajaa sen takia, että maassamme sijaitsee runsaasti metsiä ja turvemaita. On varmistettava, etteivät biodiversiteettistrategian toimenpiteet uhkaa metsäteollisuuden puun käyttöä ja sen mahdollista lisäämistä. Puun käytön rajoittaminen vaarantaisi sekä nykyisen tuotannon että tulevaisuuden investoinnit biopohjaisen kiertotalouteen.
Metsäteollisuus korostaa, että metsäpolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden kansalliseen päätäntävaltaan, ja tämän tulee näkyä strategian sisältämissä metsäkysymyksissä ja -määritelmissä, kuten primäärimetsän ja vanhan metsän määritelmä sekä niin sanottu closer-to-nature-forestry.
Jatkotyössä Suomella on oltava yhtenäinen ja selkeä näkemys metsätalouden merkityksestä kestävän talouden ajurina.