Metsien ensiharvennus on sana, joka on yhtäkkiä tullut ”tutuksi” isolle joukolle suurta yleisöä. Ensiharvennus on metsänhoidollinen toimenpide, jonka tärkein tavoite on parantaa kasvatettavan puuston laatua ja turvata sen järeytyminen. Metsien ensiharvennuksella on siis iso merkitys, kun tarkastellaan puuston elinvoimaa ja hyvää kasvua sekä laadukkaan puuston määrää tulevaisuudessa.
Ensiharvennuksen ohjeistuksissa otetaan huomioon muun muassa se, mikä puulaji on kyseessä, ollaanko kivennäis- vai turvemailla, missä kohde maantieteellisesti sijaitsee sekä se, onko kohde aiemmin hoidettu vai hoitamaton. Edellä mainitut seikat vaikuttavat myös ensiharvennuksen ”toiveikään”. Karkeasti voisi puhua 20-40 vuoden ikähaarukasta.
Ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän (19.1.2023) mukaan ensiharvennuksiin kiinnitetään huomiota, jotta ne toteutettaisiin suositusten ja lakien mukaisesti koko maassa. Samaa korosti ministeri Kurvisen johtama ja maa- ja metsätalousministeriön asettama puumarkkinatyöryhmä (18.1.2023), jossa myös metsäteollisuus on mukana. Vahva yhteinen näkemys on siis olemassa.
Aika selvältä näyttää tähän saakka, eikö? Miksi median otsikoissa kuitenkin nousee esiin, että ensiharvennukset tehdään vastoin suosituksia? Keskustelu sai alkusysäyksensä, kun Suomen metsäkeskus julkaisi Keski-Suomessa 86 kohteella toteutetut ensiharvennusten tarkastusmittaukset. Dronella ilmasta käsin tehtyjen mittausten mukaan yhdenkään kohteen käsittely ei ollut metsänhoitosuositusten mukainen. Tarkastetut kohteet olivat eri toimijoiden harventamia.
Metsäteollisuus suhtautuu tuloksiin vakavasti, mutta haluaa puumarkkinatyöryhmän tavoin asiasta lisäselvyyttä. Suomen metsäkeskuksen mittaustulokset halutaan käydä huolella läpi kohde kohteelta. On ymmärrettävä, mitä mittaustulosten takana on. Valitettavasti metsäsektorin toimijoilla on toistaiseksi käytössä vain osa metsäkeskuksen mittaustuloksista, joten tuloksia ei voi vielä täysin verrata. Eroavaisuuksia metsäkeskuksen mittaustulosten ja metsäsektorin toimijoiden oman laadunvalvonnan tulosten välillä näyttää kuitenkin olevan.
Metsäkeskuksen ja toimijoiden tulosten vertaaminen on ensi arvoisen tärkeää, jotta voimme varmistaa ensiharvennusten hyvän laadun nyt ja tulevaisuudessa. Metsätalous katsoo yli sukupolvien, ja metsäalan toimijat tekevät joka päivä pitkäjänteistä työtä yhdessä metsänomistajien kanssa. Hyvä ja oikeaan aikaan toteutettu metsänhoito on jokaisen metsäalalla toimivan tahto ja etu!
