Puukauppa kävi vilkkaana läpi vuoden ja päätyi uuteen ennätykseen. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat vuonna 2018 yksityismetsistä 43,4 miljoonaa kuutiota puuta, mikä oli 23 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ostomääriä kasvattivat myös alueelliset lumituhot, joita korjattiin läpi vuoden. Kulunut vuosi oli myös korjuuolosuhteiltaan erittäin hyvä.

Tukkipuuta ostettiin 19,9 miljoonaa kuutiota, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuitupuun ostomäärä, 21,9 miljoonaa kuutiota, oli 20 prosenttia edellisvuotta suurempi.

Raakapuukustannukset nousivat merkittävästi

Pöyryn kansainvälinen kustannusvertailu osoittaa, että Suomessa on kilpailijamaihin verrattuna korkeat puuraaka-aineen kustannukset. Kustannusten nousu heikentää koko metsäteollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Puuraaka-aineen kansainvälisesti kova kustannustaso uhkaa erityisesti sahatavaratuotantoa, jolla raaka-ainekustannusten osuus on kaksi kolmasosaa tuotantokustannuksista.Mänty- ja kuusitukin vuoden 2018 keskimääräinen kantohinta nousi 11 prosenttia edellisvuodesta ja koivutukin kantohinta 8 prosenttia. Kuitupuun kantohinnat nousivat noin 10 prosenttia. Kantohintojen nousun lisäksi myös korjuu- ja kuljetuskustannukset kohosivat.

Joulukuussa 2018 mäntytukista maksettiin keskimäärin 62 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 40 ja 67 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 66 euroa kuutiolta vaihdellen 41 ja 70 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 47 euroa kuutiolta ja vaihteli 35 ja 53 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 17–19 euroa kuutiolta ja hinta vaihteli 11 ja 22 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun vaikuttavat korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä kohteilla.

Hankintakauppoina puuta ostettiin vuonna 2018 yhteensä 4,3 miljoonaa kuutiota eli 10 prosenttia kaikista kaupoista. Lähes neljä viidesosaa niiden ostoista oli kuitupuuta. Hankintakaupoissa metsänomistaja toimittaa puut kuljetusreitin varrelle.

Lisää panoksia monimuotoisuuden turvaamiseen

Puulla ja puukuidulla korvataan jo nyt uusiutumattomia raaka-aineita ja tulevaisuudessa siihen on paljon lisämahdollisuuksia. Panostamalla aktiiviseen metsänhoitoon ja metsien kasvun vahvistamiseen varmistamme, että raaka-ainetta on saatavilla häiriöttömästi myös pitkällä aikavälillä. Oikea-aikaiset uudistamis- ja hoitotoimenpiteet sekä jalostetun metsänviljelyaineiston hyödyntäminen ovat avainasemassa. Terveet ja hyväkasvuiset metsät sitovat hiiltä parhaiten ja ovat vastustuskykyisimpiä metsätuhoille.

Metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi tehdään tänään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suomen talousmetsistä yli 90 % on sertifioitu, mikä on kattavimpia sertifiointiasteita maailmassa. Vapaaehtoisella Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma METSO:lla on suojeltu jo 64 540 hehtaaria arvokkaita luontokohteita. METSO käynnistyi kymmenen vuotta sitten ja ohjelma etenee vuoden 2025 tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi metsäteollisuus tähtää omalla lahopuu-ohjelmallaan talousmetsien lahopuun määrän kääntämiseen kasvuun koko Suomessa. Vastuullisuussitoumusten kautta metsäteollisuus haluaa kääntää metsälajien uhanalaistumiskehityksen laskuun ja vähentää metsätalouden vesistövaikutuksia.

Avoimella metsävaratiedolla hyötyjä metsätalouteen

Metsätietojen julkisuutta koskeva lakimuutos tuli voimaan maaliskuun alussa ja tiedot avautuivat alkukesästä. Avoin metsävaratieto lisäsi jo kuluneen vuoden aikana uusia palveluja metsätalouteen. Metsissä tapahtuvien toimenpiteiden suunnitteluun tarkoitetut paikkatietopalvelut parantavat ympärivuotisen puunkorjuun suunnittelua, korjuun laatua ja monimuotoisuuden huomioonottamista. Metsäteollisuus on ollut kattavasti mukana kehittämässä ja tukemassa sähköisten järjestelmien käyttöönottoa.

Lisätietoja:Anu Islander, metsäasiantuntija, Metsäteollisuus ry, puh. 040 729 3678