Metsäteollisuus ry katsoo, että kansallinen ennallistamissuunnitelma on nykymuodossaan taloudellisesti ylimitoitettu ja puutteellisesti arvioitu. Suomen luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on yhteinen ja tärkeä tavoite, mutta se on toteutettava niin, että myös kotimaisen puun saatavuus, työllisyys ja alueiden elinvoima turvataan.
Metsäteollisuus ry on tänään jättänyt lausuntonsa Suomen ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta.
– Suunnitelma etenee laput silmillä. Olennaisia kustannuksia jätetään huomiotta, silti suunnitelma on turkasen kallis, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.
Ennallistamisen välittömät kokonaiskustannukset ovat 1,2 miljardia euroa vuodessa aina vuoteen 2050 saakka. Suunnitelma ei kuitenkaan sisällä kaikkia suoria kustannuksia, eikä lainkaan välillisiä kustannuksia, joten hintalappu nousee tästä vielä tuntuvasti suuremmaksi. Samalla Suomi etsii velkajarrun tavoitteiden saavuttamiseksi 8–11 miljardin euron vuosittaisia sopeutuksia.
– Kansalaisilla on oikeus tietää, mitä ennallistaminen maksaa ja mistä siihen käytetyt rahat ovat pois. Näin suuria sitoumuksia ei voida tehdä ennen kuin niiden kustannukset, rahoitus ja vaikutukset kansantalouteen tunnetaan luotettavasti, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Sami Oksa.
Välilliset vaikutukset jopa suoria kustannuksia isommat
Kustannusten lisäksi suunnitelman vaikutukset puun saatavuuteen, teollisuuteen ja aluetalouteen on arvioitava kattavasti.
Metsäteollisuus hankkii noin 95 prosenttia käyttämästään puusta kotimaasta. Metsäbiotalouden tiedepaneelin arvioiden mukaan ennallistaminen voisi vähentää puun saatavuutta 3,5–17 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja pienentää metsäsektorin arvonlisäystä 370–1800 miljoonalla eurolla vuodessa.
– Kotimainen puu on metsäteollisuuden keskeinen raaka-aine, jonka varaan rakentuu Suomessa liki 100 000 työpaikkaa ja 12,5 miljardia euroa metsäteollisuuden vientituloja. Lisäksi puu on keskeinen osa maamme huoltovarmuutta, Oksa painottaa.
– Vaikutuksia arvoketjussa ei ole millään tavalla huomioitu osana kansallista ennallistamissuunnitelmaa, hän jatkaa.
Metsäteollisuus pitää ongelmallisena myös sitä, että lausuntokierroksella olevan suunnitelman keskeiset määritelmät ja rajaukset ovat edelleen epäselviä.
– Jos ei tiedetä tarkasti, kuinka laajoja alueita tavoitteet koskevat tai millaisia toimenpiteitä ne käytännössä edellyttävät, ei kustannuksia eikä vaikutuksia voida arvioida luotettavasti. Tilanne on sama kuin ajaisi suoraan, vaikka tiessä on mutka, Oksa jatkaa.
Monimuotoisuutta voidaan vahvistaa myös talousmetsissä
Metsäteollisuus korostaa, että luonnon monimuotoisuuden vahvistamista ei pidä asettaa vastakkain talousmetsien kanssa.
Suomessa on jo käytössä toimivia keinoja, kuten METSO- ja Helmi-ohjelmat, vapaaehtoinen suojelu, metsäsertifiointi sekä talousmetsissä tehtävä luonnonhoito. Niiden vaikutukset tunnetaan ja niiden toimivuudesta on käytännön kokemusta. Talousmetsissä on pystytty lisäämään lahopuuta, lehtipuustoa ja muita luonnon monimuotoisuutta tukevia rakenteita samalla, kun turvataan uusiutuvan raaka-aineen saatavuus, työpaikat ja investoinnit.
– Suomen luonnon tilaa on parannettava, mutta ratkaisuiksi on valittavissa keinot, joiden vaikutukset tunnetaan ja joiden kustannukset yhteiskunta pystyy kantamaan. Tarvitsemme suunnitelman, joka perustuu realistisiin kustannuksiin, luotettaviin vaikutusarvioihin ja Suomen kokonaisedun kannalta kestäviin valintoihin, Oksa sanoo.
On tärkeää, että Suomen kansallinen liikkumatila ennallistamisessa hyödynnetään täysimääräisesti, jotta toimeenpano on selkeää, kustannustehokasta ja oikeasuhtaista. Suomen on jatkettava EU:ssa vaikuttamistyötä ennallistamisasetuksen ja muun sääntelyn yksinkertaistamiseksi.
Tutustu Metsäteollisuus ry:n lausuntoihin täällä.
