Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen mukaan puupolttoaineita tarvitaan vielä pitkään ja puupolttoaineiden merkitys tulee korostumaan kivihiilen ja turpeen käytöstä luovuttaessa.

‍

Tuore työ- ja elinkeinoministeriön AFRY:lta tilaama selvitys toteaa, että puupolttoaineet ovat kaukolämmön ja teollisuuden prosessilämmön tuotannon selkäranka vielä pitkään. Selvityksen mukaan puupolttoaineiden merkitys korostuu 2020-luvulla kivihiilen ja turpeen käytön poistuessa polttoainevalikoimasta.  

‍

Puupolttoaineet ovat edelleen tärkeässä roolissa myös 2030-luvulla, vaikka polttoon perustumattomat energiaratkaisut kehittyvät nopeasti. Energiapuun saatavuutta tulee edistää muun muassa nykyisen ja seuraavan metsätalouden kannustejärjestelmän sekä terminaalivarastojen kautta. Pohjoisessa välttämättömän lämmön tuottamisen polttoainevalikoima on supistumassa kovaa vauhtia, eikä puupolttoaineille ole hyviä vaihtoehtoja.

‍

– Energiayhtiöt haluavat tuottaa uusiutuvaa energiaa, ja siksi energiapuun saatavuudesta pitää huolehtia, toteaa Energiateollisuuden tuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama.  – Tavoitteemme on, että lämmityksessä käytetään metsäteollisuuden käyttöön kelpaamatonta puuainesta. Sen saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan huomattavia panostuksia metsien hoitorästien purkamiseen, Kostama jatkaa.

‍

Samanaikaisesti julkaistu Luonnonvarakeskuksen tekemä metsähakkeen riittävyyttä tarkastellut selvitys osoittaa, että teoriassa metsähake riittäisi turpeen energiakäytön korvaamiseen. Käytännössä tämä voi olla hyvin haastavaa. Ratkaiseva kysymys on, miten energiapuuta saadaan markkinoille. Selvitys nostaa lisäksi hyvin esille metsähakkeen kysynnän ja tarjonnan alueelliset erot, jotka käytännössä haastavat energiapuumarkkinan toimivuutta. Selvitys korostaa myös metsäteollisuuden kilpailukyvyn ja puun saatavuuden välisen yhteyden merkitystä.

‍

Metsäteollisuuden kilpailukyky määrittelee käytännössä sitä, miten kivihiilen ja turpeen korvautuminen puupolttoaineilla toteutetaan.

‍

– Mikäli metsäteollisuus menestyy kansainvälisessä kilpailussa, tuotannon ja metsätalouden sivutuotteena saadaan myös energiakäyttöä varten markkinoille merkittävästi jalostukseen kelpaamatonta biomassaa. Jos kilpailukykyä heikennetään, riski jalostuskelpoisen ainespuun ohjautumiselle energiantuotantoon kasvaa. Tässä tilanteessa menetämme kansantaloudelle tärkeitä vientituloja, toteaa Metsäteollisuus ry:n energiajohtaja Jyrki Peisa.

‍

Samanaikaisesti kotimaan toimien kanssa tulee varmistaa, ettei EU-lainsäädäntö tai Venäjän metsäpolitiikka estä tuontibiomassan saatavuutta. Tuontibiomassa turvaa osaltaan jo nykyisin kaukolämmön tuotantoa monen maakunnan alueella. Nyt on vaarana, että Euroopan komissio haluaa tehdä biomassan kestävyyskriteerien täyttämisestä teknisesti niin haastavaa, että tuonti EU:n ulkopuolelta tyrehtyisi päästökauppaan kuuluvien laitosten piirissä. Tuontibiomassan kestävyyden osoittaminen on tärkeää. Kestävästi tuotettu biomassa ei saa jäädä byrokratian jalkoihin.

‍

Energiateollisuus ja Metsäteollisuus korostavat polttoon perustumattomien teknologioiden kehittämisen tärkeyttä. Nykyisten arvioiden mukaan polttoon perustumattoman kaukolämmön osuus nousee kymmenen vuoden kuluessa kolmeenkymmeneen prosenttiin. Uusien teknologioiden kehittyminen saattaa kasvattaa osuutta, mutta nykyistä energiapolitikkaa ei vielä voi perustaa näihin näkymiin.

‍

Lisätietoja:

‍

Tuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama, Energiateollisuus ry, p. 050 301 1870

Energiajohtaja Jyrki Peisa, Metsäteollisuus ry, p. 050 364 0836

‍