Haluaisitko omistaa metsää tai säilyttää juuret omassa suvussa kauan olleeseen metsään kuitenkin niin, ettei sinun itse tarvitsisi huolehtia esimerkiksi metsien hoidosta, hakkuista tai metsätulojen veroista? Samaan aikaan sinulla olisi parempi neuvotteluasema puun hintaneuvotteluissa. Myös metsänhoitoon ja uudistamiseen käyttämäsi yksikkökustannukset olisivat suhteellisesti pienemmät kuin tavanomaisilla yksityisillä metsänomistajilla. Kuulostaako houkuttelevalta?Tällaisen metsänomistuksen saavuttaminen on mahdollista yhteismetsässä. Edellä lueteltujen etujen lisäksi myös yhteismetsien veroaste on alhaisempi kuin luonnollisten henkilöiden metsänomistuksessa, eikä yhteismetsää perustettaessa tai yhteismetsään osakkaaksi liityttäessä peritä varainsiirto-, perintö- tai luovutusvoittoveroa.

Tilakoko kasvuun ja metsätalous kannattavammaksi

Suomessa metsätilakoko on tällä hetkellä 30 hehtaaria. Tavoitteeksi on asetettu yksityismetsälöiden tilakoon kasvattaminen 50 hehtaariin vuoteen 2050 mennessä. Pieni metsätilakoko vaikeuttaa kannattavan metsätalouden harjoittamista ja vähentää metsätaloudellista aktiivisuutta. Myös metsänomistajien ikääntyminen ja asuinpaikan sijainti yhä kauempana metsätilasta passivoivat metsänomistusta.

Yhteismetsät ovat erittäin hyvä vaihtoehto metsätilakoon ja rakenteen kehittämiseksi sekä metsätalouden aktiivisuuden lisäämiseksi. Kaukana metsästään asuville tai iäkkäille metsänomistajille ne ovat vaivaton tapa omistaa metsää ja varteenotettava vaihtoehto myös sukupolvenvaihdoksessa. Yhteismetsät myyvät puuta tasaisesti ja hoitavat metsiään tunnollisesti. Yhteismetsä on yksi niistä asioista, jonka toimivuudesta sekä valtiovalta, metsänomistajat että metsäteollisuus ovat yhtä mieltä. Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 ja tuoreen hallituksen hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu metsätilojen omistusjärjestelyjen vauhdittaminen sekä yhteismetsäomistuksen lisääminen.

Kannustimet kuntoon

Luulisi siis, että yhteismetsien muodostamiseen ja laajenemiseen kannustava verotus säilytettäisiin. Valtiovarainministeriö esitti kuitenkin vuoden 2012 budjettiluonnoksessaan yhteismetsien veroasteen nostamista nykyisestä 26 prosentista saman tien 30 prosenttiin. Yhteismetsien verokantaan saatiin vaikutettua metsäalan toimijoiden ja sidosryhmien hyvällä yhteistyöllä niin, että yhteismetsien uusi veroaste tullee ensi vuoden alusta lähtien olemaan 28 prosenttia, mikä takaa kilpailukyvyn muihin metsänomistusmuotoihin verrattuna.

Tavanomaisilla yksityisten metsänomistajien vero tulee olemaan ensi vuoden alusta korkeintaan 50 000 euron vuotuiselle pääomatulolle 30 prosenttia ja tämän tulon ylittävältä osalta 32 prosenttia. Yhteismetsien alemmalla veroasteella on osittain pyritty kompensoimaan yhteismetsän hallintoon, kirjanpitoon ja tilintarkastukseen liittyviä velvoitteita, joita ei ole tavanomaisilla yksityisillä metsänomistajilla.

Vaikka yhteismetsien verokanta jäikin siedettävälle tasolle, niin tupaan satoi lisää lunta, kun hallituksen esitys vuoden 2012 veroista paljastui. Esityksessä todettiin, että yhteismetsien alemmasta verokannasta johtuva etu suhteessa luonnollisten henkilöiden metsäverotukseen luettaisiin kuuluvaksi yhdessä metsävähennyksen kanssa sellaisiin valtion tukiin eli de minimis -tukiin, joita yhteismetsä ei voisi saada yhteensä enempää kuin 200 000 euroa kolmen vuoden aikana.

Karkeasti arvioiden tämä raja tulisi täyteen yhteensä noin 30 yhteismetsällä tämän hetken 206 yhteismetsästä. Tällaiset rajoitteet nostavat yhteismetsien verotusta ja ovat omiaan myös jarruttamaan merkittävästi yhteismetsien maanhankintaa.

Yhteismetsissä on mahdollisuus

Yhteismetsien toimintaan liittyy niin paljon etuja, että joistakin puutteistaan huolimatta ne sopivat loistavasti nykyaikaiseen keskisuuren ja suuren mittakaavan metsänomistukseen. Yhteismetsät ovat kasvattaneet merkittävästi suosiotaan viime vuosina: Vuodesta 2008 yhteismetsiä on tullut 61 kappaletta lisää ja pelkästään vuoden 2011 aikana perustettaneen 50 yhteismetsää. Yhteismetsien laajenemis- ja perustamisaktiivisuuden sekä metsänomistajien tavoitteiden perusteella on arvioitu, että yhteismetsien osuus yksityismetsien pinta-alasta voisi kasvaa 14 prosenttiin.

On tärkeää, ettei tätä positiivista kehitystä katkaista. Yhteismetsien potentiaali kannattaa hyödyntää täysimääräisesti, kun metsätilojen kokoa pyritään kasvattamaan ja tilojen rakennetta parantamaan. Tulevissa veropäätöksissäkin mahdollisuudet yhteismetsäomistuksen lisääntymiseen on turvattava.