Tänään 30.1. juhlistetaan Ammattiosaamisen päivää, jo toista vuotta peräkkäin. Nostakaamme siis malja ammatillisen koulutuksen taitajille, opettajille, opiskelijoille, kaikille ammattiosaamisen puolestapuhujille. Kippis!
Pelkkiä maljoja kilistelemällä ei toki kouluteta huippuosaajia tulevaisuuden työelämään.
Ammatillisten oppilaitosten tuottamalle osaamiselle on kysyntää. Yli puolet (54 %) metsäteollisuuden yritysten työntekijöistä on suorittanut korkeimmillaan ammatillisen koulutuksen. Näköpiirissä ei ole muutosta: viiden vuoden aikana alan yritykset uskovat tarvitsevansa edelleen yhtä paljon ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Ammattikoulun käyneitä tarvitaan siis jatkossakin, suorittavat työtehtävät eivät ole digitalisaation ja tekoälyn myötä noin vain katoamassa.
Suomessa on erinomaista ammatillista koulutusta, ja esimerkiksi metsäalan koulutus on kansainvälisestä näkökulmasta aika ainutlaatuistakin. Vastaavaa ei monesta muusta maasta löydy. Toisaalta työpaikoilla on huomattu, ettei koulutuksen tuottama osaaminen kaikilta osin vastaa työelämän tarpeita. Tilanne, jossa tutkinnon suorittaneella ei olekaan kaikkia työtehtävään vaadittavia taitoja, ei ole kenellekään eduksi.
Yksi ammatillisen koulutuksen haasteista on se, että koulunpenkillä istuu hyvin erilaisista lähtökohdista tulevia opiskelijoita. Osa on tullut suoraan peruskoulusta ja opiskelee ensimmäiseen ammattiinsa, osa on suorittanut jonkin tutkinnon jo aiemmin ja mahdollisesti viettänyt työelämässä vuosia tai vuosikymmeniä. Miten ammatillisessa koulutuksessa voidaan vastata näin erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin?
Ammatillinen koulutus antaa käytännön taitoja työelämään. Käytännön taitojen oppiminen vaatii käytännön harjoittelua, siis sitä käsillä, työvälineillä tai koneilla tekemistä. Olipa tuleva työpaikka toimisto, laboratorio, metsä tai tehdas, tulee työtehtäviin voida tutustua jo opiskeluaikana. Mieluiten se tulisi tehdä aidossa työympäristössä. Tästä hyvänä esimerkkinä metsäalalla on käynnistetty metsäkoneenkuljettajaksi opiskelevien työharjoittelumahdollisuuksia lisäävä Suma-hanke.
Myös lähiopetuksen riittävä määrä on turvattava, varsinkin ammatillista perustutkintoa suorittaville nuorille oppivelvollisille. Sekä opiskeltavaan alaan liittyvää teoriaa että työelämässä tarvittavia yhteistyö- ja ihmissuhdetaitoja oppii paremmin koululla yhdessä opiskelukavereiden kanssa kuin kotona, yksin puurtaen. Niille, joilla ammatillinen tutkintotodistus on jo taskussa, joustavat opiskelumuodot ja esimerkiksi oppisopimuskoulutus antavat sen sijaan mahdollisuuden syventää ja laajentaa osaamista aiemmin opitun päälle.
Tietoisuutta ammatillisen koulutuksen tarjoamista vaihtoehdoista tulisi lisätä. Ja tätä mekin teemme metsäteollisuudessa hartiavoimin.
Tietoisuutta ammatillisen koulutuksen tarjoamista vaihtoehdoista tulisi lisätä. Ja tätä mekin teemme metsäteollisuudessa hartiavoimin. Ammatillinen koulutus avaa työelämään hienoja urapolkuja, joita esitellään tänäkin keväänä Mahdollisuuksien metsä -koulukampanjassa. Se tavoittaa vuosittain noin 15 000 yläkoulun 8.-luokkalaista. Alan yrityksissä työskentelevät koululähettiläät pääsevät tällä kertaa esittelemään alaa uunituorein, uudistetuin materiaalein. Raikkaat päivitetyt verkkosivut sekä upouusi tuotesalkku tarjoavat koululaisille monipuolista ja ajantasaista tietoa alasta.
Ammattiosaamisen päivän suojelija opetusministeri Anders Adlercreutz on kiteyttänyt viisaasti:
”Jos minulta kysytään, vuodessa pitäisi olla monia Ammattiosaamisen päiviä muistuttamassa käytännön osaajien ja ammattilaisten työstä. Tämä päivä koskettaa meitä kaikkia.”
Metsäteollisuudenkaan rattaat eivät pyörisi ilman heitä.
Tutustu Metsäteollisuus ry:n ammatillisen koulutuksen linjauksiin täällä. Voit ladata tiivistelmän PDF:nä täältä.
#AmmattiosaamisenPäivä
