Petteri Orpon hallituksen ensimmäinen budjetti antaa lupauksia maamme talouden suunnan kääntämisestä paremmaksi ja siitä, että Suomessa toimivan teollisuuden toimintaympäristön kilpailukyvystä huolehditaan.

‍

Orpon hallituksen ohjelma pitää sisällään pyrkimyksen siihen, ettei Suomessa toimivan teollisuuden kustannuksia nosteta kotimaisin päätöksin. Tätä pyrkimystä myös budjettiriihen päätökset näyttävät tukevan. Tilanteessa, jossa kilpailijamaidemme valtiontukikilpailu kiihtyy huolestuttavasti, on viennistä elävän Suomen huolehdittava kotimaisen toimintaympäristön kilpailukyvystä. Esimerkiksi budjettiriihessä sovittu investointiohjelma vahvistaa teollisuuden toiminnan ja kestävän kasvun edellytyksiä.

‍

– Nopeasti heikentynyt suhdanne ja vaikeaksi käynyt taloudellinen tilanne korostavat hallitusohjelman taloutta tukevien toimien ripeän toimeenpanon merkityksellisyyttä. Suomessa toimivan teollisuuden toimintaympäristön kilpailukykyä vahvistavat toimet ovat nyt todella tarpeen, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki sanoo.

Sähköistämisen tuesta ja väylistä huolehdittava

‍

Energiaintensiiviselle teollisuudelle tärkeän sähköistämisen tuen jatkuminen jäi ennakoidusti vielä tulevien päätösten varaan. On tärkeää, että hallitus myöhemmin varmistaa sähköistämisen tuen jatkumisen aina vuoteen 2030 asti. Näin osaltaan varmistetaan tärkeimpiin kilpailijamaihimme verrattuna tasapuoliset kilpailuedellytykset.

‍

Hallitusohjelmassa esitetään lupaus, jonka mukaan perusväylänpidossa huomioidaan myös alempiasteinen tieverkko. Onkin valitettavaa, että yksityisteille sekä metsäteille kohdistuvia avustuksia ollaan nyt leikkaamassa. Niukkenevan rahoituksen myötä vähäliikenteiselle tieverkolle on jäämässä entistä vähemmän varoja inflaation kasvattaessa pääväyliin kohdentuvia kustannuksia. Metsäteollisuudelle ja koko elinkeinoelämälle tärkeät vähäliikenteiset tiet tulisi tulevassa huomioida myös Liikenne 12 -suunnitelmaa päivitettäessä.

‍

Uudistumista tukevat päätökset tervetulleita

‍

Orpon hallituksen ensimmäinen budjetti näyttäisi osoittavan hallituksen sitoutumista myös TKI-rahoituksen pitkän aikavälin kehittämiseen. Budjettiriihen alla keskusteltiin siitä, miten kasvava julkinen TKI-rahoitus tulisi kohdentaa, esimerkiksi miten rahoitus jakautuisi yliopistojen ja yritysvetoisten TKI-instrumenttien kesken.

‍

– Metsäteollisuus arvostaa sitä, että hallitus on huomioinut TKI-rahoituksen jaossa yritysvetoisen TKI-toiminnan tärkeän roolin ja merkityksen, Lehtomäki toteaa.  

‍

‍