Kevään koittaessa alkava istutuskausi tuo metsänhoitoon paljon työntekijöitä sekä Suomesta että ulkomailta. Metsäteollisuus ry korostaa, että vastuullisuus metsähoitotöissä edellyttää läpinäkyviä hankintaketjuja, selkeitä pelisääntöjä ja työturvallisuuden kunnioittamista työn toteutusketjun jokaisessa vaiheessa. EK:n kannanotto 23.3. on monilta osin kannatettava.
Suomalaisen työelämän rakenteisiin hiipivään maahanmuuttajien hyväksikäyttöön liittyy kasvavia huolia. Metsäsektorilla huolet liittyvät erityisesti ulkomaisen kausi- ja osa-aikaisen työvoiman käyttöön metsänhoidon alkuvaiheen töissä, kuten taimien istutuksessa ja taimikonhoidossa. Metsäteollisuus ry painottaa, että myös näissä työtehtävissä – ja kaikissa olosuhteissa – työntekijöiden oikeudenmukaisesta kohtelusta, työehdoista ja -turvallisuudesta on pidettävä tiukasti kiinni.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkisti 23.3. laajan kannanoton työhön johtavan maahanmuuton edistämiseksi. Se sisälsi myös toimia työperäisen maahanmuuton hyväksikäytön torjumiseksi. Metsäteollisuus ry jakaa näkemyksen siitä, että väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia on kiristettävä ja tarvittavaa viranomaisvalvontaa on parannettava.
– On täysin sietämätöntä, jos maahanmuuttajatyövoimaa hyväksikäyttävä yritys saa kilpailuetua velvoitteensa asiallisesti suorittaviin yrityksiin nähden, sanoo Maarit Lindström, johtaja, Metsäteollisuus ry.
Kunnioitusta koko ketjussa
Metsäala tarvitsee vuosittain merkittävän määrän osaavia tekijöitä metsänhoidon monipuolisiin tehtäviin. Kuten monilla muillakin toimialoilla, kotimaisten työntekijöiden määrä ei enää yksin vastaa työvoiman tarpeeseen. Tämän seurauksena ulkomaisen kausityövoiman merkitys on kasvanut.
Metsänhoidon alkuvaiheen työt toteutetaan usein toimijoiden ketjuna. Näiden hankintaketjujen pidetessä, kumppanien ja palveluntarjoajien määrän kasvaessa, vastuullisen ja läpinäkyvän toiminnan merkitys korostuu.
Metsähoitotöiden alihankintaketjuissa tulee olla yhteiset ja selvät pelisäännöt. On tärkeää varmistaa, että työn toteutusketjussa noudatetaan työehtoja ja työlainsäädäntöä, työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan ja työolosuhteet ovat turvalliset. Hankintaketjun ja siellä työskentelevien osaamista ja vastuullisuutta tulee kehittää jatkuvasti, jotta tulevaisuudessa toimialalla on yhä osaavampaa työvoimaa.
Väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi tehtävä vastuullisuustyö keskittyy riskien tunnistamiseen ja läpinäkyvyyden vahvistamiseen alihankintaketjuissa. Yhdessä Työturvallisuuskeskuksen ja muiden toimijoiden kanssa Metsäteollisuus ry on tuottanut yrityksille ja työntekijöille suunnattuja oppaita. Työntekijöitä ja työnantajia auttavia materiaaleja on saatavilla useilla kielillä, jotta ne tavoittaisivat myös ulkomaisen kausityövoiman työntekijät ja urakoitsijat. Oppaassa kerrotaan esimerkiksi keskeisistä vaatimuksista, kuten työluvista, ilmoitusvelvollisuuksista, työturvallisuudesta, palkkauksesta, sosiaaliturvasta ja verotuksesta.
-Tavoitteenamme on vahvistaa osaamista, turvata työvoiman saatavuutta ja samalla huolehtia siitä, että vastuullisuus toteutuisi johdonmukaisesti kaikissa työn toteutuksen vaiheissa, Lindström painottaa.
Yritysten oman valvontatyön ohella ulkoisia auditointeja
Myös yhdessä maamme suurimmassa kestävään metsätalouteen, metsien ostoon ja vuokraukseen sekä metsänhoitopalveluihin erikoistuneessa yrityksessä, Tornator oy:ssä, puheena olevaan teemaan on tartuttu vakavasti.
-Urakoitsijaketjun hallinnan näkökulmasta on tärkeää, että urakanantajalla on käytössä ajantasainen tieto sopimuskumppanista ja käytetyistä aliurakoitsijoista. Tornator tuntee urakoitsijaketjunsa sopimuskumppanista aina työtä suorittavan työntekijän tasolle, kertoo urakointipäällikkö Niklas Tavasti.
– Oman valvontatyön ohella teemme ulkoisia auditointeja urakointimme läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja toimimme yhteistyössä valvovien viranomaisten kanssa. Näillä toimilla pyrimme varmistamaan, että urakointimme täyttää sille asetetut vastuullisuusvelvoitteet muun muassa lainsäädännön, metsäsertifioinnin ja työnantajavelvoitteiden osalta, Tavasti kertoo.
PEFC-aluesertifikaattien auditoinnit tuovat tarkkuutta
Suomessa noin 90 % metsätalousmaasta on sertifioitu. Metsäsertifioinnilla voidaan osoittaa, että metsiä käytetään vastuullisesti ja kestävästi. Suomen metsissä yleisin järjestelmä on PEFC.
PEFC-sertifiointiin liittyvissä alueellisissa auditoinneissa havaittiin viime vuonna epäkohtia metsänhoitotöitä tehneiden ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen ja työlainsäädännön noudattamisessa. Metsäteollisuus ry pitää tärkeänä, että havaittuihin epäkohtiin on puututtu viipymättä.
-On todella harmillista, jos joidenkin yksittäisten toimijoiden vastuuton toiminta käy leimaamaan laajempaa ja vastuullisesti toimivaa yritysten joukkoa, Maarit Lindström sanoo.
