Politiikassa käytetään paljon urheilusta lainattuja termejä ja sanontoja, kuten "joukkuepelaaja" tai "pelataan samaan maaliin". Brasilialainen jalkapalloilija Thiago Silva on kuvannut suhtautumistaan jalkapalloon afrikkalaisella sananlaskulla: If you want to go fast, go alone. If you want to go far, go together. Minusta tuossa sananlaskussa on paljon viisautta.
‍

Voisiko näitä termejä käyttää myös metsäteollisuuden yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa? Metsäteollisuus ry ei ole strategioita miettiessään varsinaisesti pyrkinyt urheiluterminologiaan, mutta yhtymäkohtia löytyy. Keskeisenä toimintatapanamme on nimittäin ajatus siitä, että tarvitsemme sekä itsenäistä edunvalvontaa että vahvoja kumppanuuksia onnistuaksemme työssämme.
‍

Koko metsäalan arvoketjun on luontevaa tehdä yhteistyötä, koska kestävä metsätalous ja kilpailukykyinen metsäteollisuus ovat hyvin kytköksissä toisiinsa. Ilman toista ei olisi toista. Tämä yhteinen vaikuttaminen on erityisen tärkeää EU:ssa, missä Suomi on pieni tekijä jäsenmaana ja metsäteollisuus pieni teollisuudenala verrattuna moneen muuhun.
‍

Jos haluaa viisaasti vaikuttaa EU:ssa, pitkäjänteistä työtä täytyy tehdä yhdessä myös valtioneuvoston, eduskunnan ja suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa. Kun suuntamme katsetta tulevaan, erityisen hyvä vaikuttamisen paikka tällaiselle laajapohjaiselle suomalaiselle vaikuttamiselle on aukeamassa eduskuntavaalien ja Euroopan parlamentin vaalien välissä. Euroopan unioni on Suomelle ja metsäteollisuudelle elintärkeä taloudellinen ja poliittinen yhteisö.
‍

Metsäteollisuus toivoo, että seuraavassa hallitusohjelmassa olisi selkeästi linjattu, että Suomen pitää olla EU-politiikassaan rohkeammin tavoitteellinen: muodostaa selkeä tavoite ja pyrkiä sitä kohti. Esimerkiksi meidän tulee toimia aktiivisesti siirrettäessä unionin fokus fossiilisista raaka-aineista ja niihin perustuvista materiaaleista uusiutuviin.
‍

Yhteistyö vientiliittojen kanssa on meille yhtä lailla tärkeää ja luontevaa. Metsä-, kemia- ja teknologiateollisuus eli ns. vientiteollisuus työllistää Suomessa suoraan ja välillisten vaikutusten ansiosta yli miljoona ihmistä. Vientiteollisuus tuo Suomeen noin 28 miljardin euron verokertymän ja sen kokonaisvaikutus arvonlisään on noin 46 prosenttia Suomen BKT:n arvonlisäyksestä. Meillä on yhteisiä edunvalvontatavoitteita niin elinkeinopolitiikassa kuin esimerkiksi talouspolitiikassa.
‍

Eikä tässä toki kaikki. Yhteistyökumppaneidemme lista on pitkä: Keskuskauppakamari, alueelliset kauppakamarit, ympäristöjärjestöt, Sahateollisuus, Puutuoteteollisuus, EK, Suomen Yrittäjät jne.
‍

Kun katselen kalenteriani taakse- ja eteenpäin, aika monta palaveria löytyy edunvalvontapäällikön kalenterista yhteistyökumppaniemme kanssa. Viisas vaikuttaminen syntyy sopivasta tasapainosta yksin ja yhdessä tekemisen välillä.