Metsäteollisuuden tiekuljetuksia voidaan merkittävästi tehostaa ja päästöjä vähentää kuljetuskalustoa kehittämällä sekä riittävillä ja oikein kohdennetuilla panostuksilla liikenneväyliin. Nämä yhdessä mahdollistavat sen, että metsäteollisuuden logistiikan kehittäminen voi olla ilmastoteko.



Metsäteollisuudella on Suomessa yli 150 tuotantolaitosta. Suomen teillä kulkee päivittäin tuhansia raakapuuta ja metsäteollisuuden tuotteita kuljettavia rekkoja. Toimialan investoinnit eri puolilla Suomea lisäävät kuljetusmääriä ja etenkin tiekuljetuksia, koska puun alkukuljetus metsästä edellyttää käytännössä aina kumipyöriä.

Suomen teillä on yli kuuden vuoden ajan saanut ajaa aiempaa painavammilla rekoilla ajoneuvojen enimmäismassojen noustua 60 tonnista 76 tonniin vuonna 2013. Uudistus toteutettiin lisäämällä akseleita ajoneuvoyhdistelmään, mikä minimoi tiestöön kohdistuvan lisärasituksen.

Metsäteollisuus on hyödyntänyt uudistusta ennakoidusti, ja puuautoista lähes 100 prosenttia on uusiutunut 68- tai 76-tonniseksi. Lisäksi kokeiluluvan on eri puolella Suomea saanut 20 yli 76-tonnista ajoneuvoyhdistelmää, joukossa yli kymmenen uudentyyppistä raakapuu- tai hakerekkaa tai metsäteollisuustuotteita kuljettavaa ajoneuvoyhdistelmää.

Raskaiden ajoneuvojen enimmäismittoja pidennettiin tammikuussa reilusta 25 metristä 34,5 metriin. Uudistus hyödyttää metsäteollisuuden hake- ja osin myös tuotekuljetuksia.

Raakapuukuljetuksiin pelkkä yhdistelmien pituuden kasvattaminen ei kuitenkaan tuo toivottuja ympäristö- ja tehokkuushyötyjä. Metsäteollisuus näkee yli 76-tonnisen kaluston yleistymisen keskeisenä keinona vähentää tavaraliikenteen päästöjä. Metsäteollisuuden tavoitteena onkin yli 76-tonnisten ajoneuvoyhdistelmien salliminen tieverkolla mahdollisimman laajasti ja joustavasti. Painavammalla kalustolla voidaan vähentää kuljetusten tonnikohtaista polttoaineen kulutusta ja päästöjä jopa 20 prosenttia riippuen kalustokoosta ja yhdistelmän rakenteesta.

Suomessa liikenteen päästöt on tarkoitus puolittaa vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja muuttaa liikenne nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. Meneillään on liikenne- ja viestintäministeriövetoinen valmistelu tiekartasta fossiilittomaan liikenteeseen, ja lisäksi metsäteollisuus on laatimassa toimialan omaa tiekarttaa kohti ilmastoneutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä.

Painavammasta kuljetuskalustosta saatavien ympäristö- ja tehokkuushyötyjen saaminen edellyttää riittävää tiestön ja siltojen kuntoa.

On erittäin hyvä, että hallitusohjelmaan on kirjattu 300 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus liikenneväylien kunnossapitoon. Tämä mahdollistaa sen, että edellisellä hallituskaudella aloitettua väylien korjausvelan kasvun vähentämistä voidaan jatkaa. Tärkeää on varmistaa rahoitus myös alempiasteiselle tiestölle ja silloille. Keskeisten kunnossapitokohteiden tunnistamisessa reiteillä, joille suurempia massoja toivotaan, avainasemassa on teollisuuden ja liikenteen viranomaistahojen yhteistyö.