Vuoden alusta voimaan tullut tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituslaki tähtää tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) menojen nostamiseen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Kolmannes tavoitteesta on tarkoitus kattaa julkisen, ja kaksi kolmasosaa yksityisen sektorin panostuksella. Kaikkiaan tämä tarkoittaa huomattavaa lisäpanostusta T&K-toimintaan.
Parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) työryhmä 2022 julkisti 1.3. T&K-toiminnan rahoituksen käyttöä koskevan monivuotisen suunnitelman. Metsäteollisuuden ydinviesti työryhmän suunnitelmaan on yritysvetoisuuden varmistamisen tärkeys. Yritysten innovaatiotoimintaa tukemalla voidaan edistää tulevaisuuden kilpailukykyä ja menestymismahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla sekä tätä kautta myös globaalia vihreää siirtymää – onhan EK:n tuoreen selvityksen mukaan Suomen viennin arvioitu hiilikädenjälki jo nyt suurempi kuin Suomen kansalliset päästöt. Vaikuttavuuden varmistamiseksi julkisen sektorin T&K-rahoituslisäyksestä merkittävä osa tuleekin kohdentaa yrityksille.
Vaikka T&K-rahoituksen määrä lisääntyykin, kaikkeen se ei silti riitä. Suunnitelman ehdotus strategisten painopisteiden valinnoista uudistetun tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla on tärkeä asia. Metsäteollisuus muistuttaa, että metsään pohjautuva biotalous on yksi kasvualue, joka on hyvin tärkeä Suomen kilpailukyvylle, Euroopan strategisen autonomian lisäämiselle ja kestävälle kehitykselle. Metsäbiotuotteita ja -teknologioita koskeva T&K-työ on lisäksi tasoltaan maailman kärkeä ja edistää merkittävästi globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisuja. Toimialalla on jo nyt vahvaa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä sekä kansallisia ja alueellisia ekosysteemejä. Tätä hyvää kehitystä tuleekin entisestään edistää kohdentamalla julkista T&K-rahoitusta puupohjaisten materiaali- ja tuoteteknologioiden tutkimiseen ja kehittämiseen hyvällä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella.
Kolmas keskeinen viestimme koskee suunnitelman yritystukia koskevaa ehdotusta. Metsäteollisuus ry pitää tärkeänä, että yritystukien painopisteen siirtäminen uudistaviin tukiin ei vaaranna yritysten kokonaisvaltaista toimintaympäristöä, johon liittyvät mm. teollisuuden kustannuskilpailukyky, kasvukilpailukyky, energiakriisi ja huoltovarmuusnäkökulmat. Onnistunut innovaatiopolitiikka ei ole erillinen saarekkeensa, vaan muodostaa kärjen kolmiossa, jonka pohjana toimivat teollisuuspolitiikka sekä elinkeinopolitiikka, toisin sanoen teollisuuden yleisestä toimintaympäristöstä huolehtiminen. Jos pohja puuttuu tai on heikko, innovaatiopolitikkakin kärsii. Elinkeinoelämään kohdistuvia tukia ei siis tule tarkastella asettamalla innovaatioita tukevia tukia vastakkain muiden elinkeinoelämälle tärkeiden elinkeinopoliittisten instrumenttien ja verojen kanssa, vaan innovaatiopolitiikan, ml. T&K-tuet (verovähennys ja suorat tuet), tulee olla linjassa kansainvälisesti kilpailukykyisen elinkeino- ja teollisuuspolitiikan kokonaisuuden kanssa.
Suunnitelman osaamista ja TKI-työvoiman saatavuutta koskevat ehdotukset ovat pääsääntöisesti hyviä ja kannatettavia. Määrällisissä tutkintotavoitteissa tulisi kuitenkin huomioida työelämän tarpeet: lisätarvetta osaajista on odotettavissa erityisesti aloilla, joilla yritykset tekevät paljon tutkimus- ja kehitystyötä, kuten esimerkiksi luonnontieteissä ja tekniikassa. Erityisesti näiden alojen houkuttelevuutta tulisi vahvistaa. On myös tärkeää huomioida, ettei kaikki kehitystyö todellakaan ole pelkästään tohtoreiden vastuulla, vaan sitä tehdään – ja tulee jatkossa yhä kasvavassa määrin tehdä kaikilta koulutustaustoilta.
Parlamentaarisen TKI-työryhmän suunnitelmassa otetaan hyvin kantaa myös kokonaisvaltaisen TKI-järjestelmän kehittämiseen ja sen edellytyksiin. Esimerkiksi eri toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamiseen, tutkimusinfrastruktuurien rahoituksen lisäämiseen ja kohdentamiseen liittyvät ehdotukset sekä EU- ja muun kansainvälisen rahoituksen kotiuttamiseen liittyvät tavoitteet ja ehdotukset ovat aiheellisia ja kannatettavia.
