Uutishuone

Blogit

Virtahepo pannuhuoneessa

Ilman energiaa mitään ei tapahdu. Energia pistää asioihin vauhtia, mutta sivutuotteena voi olla fossiilisia päästöjä. Sähköistämällä yhteiskuntaa voimme lisätä tekemistä ilman ikäviä sivuvaikutuksia. Me kaikki tarvitsemme lisää virtaa.

Yhä useampaa laitetta ruokkii letku, jonka sisällä virtaa varattuja hiukkasia. Itse en ole näitä hiukkasia nähnyt, mutta uskon, että sähkö on olemassa.

Yhteiskunnan sähköistyminen on vääjäämätön kehitys. Kysymys, kuinka sähköä tuotetaan ja mihin sitä kulutetaan, sähköistää myös julkista keskustelua. Jotkut innostuvat enemmän tasaisesta sähkön tuotannosta kuten ydinvoimasta. Toiset intoilevat tuuli- ja aurinkovoimasta. Kolmannet muistuttavat, että vesivoiman avulla sähköverkossa tasapainotetaan kysynnän ja tarjonnan vaihteluita. Kaikkiin näihin tarvitaan lisää investointeja.

Mihin sitä sähköä tarvitaan? Kotioloissa on helppo havaita, että piuhoja kulkee moneen laitteeseen. Myös teollisuudessa löytyy yhä useampia käyttökohteita. Tulevaisuudessa sähkön avulla voidaan napata savukaasuista hiilidioksidia talteen. Aika näyttää millaisten tuotteiden valmistukseen vangittua hiilidioksidia tullaan käyttämään.

Vetytaloutta jotkut pitävät sähkösyöppönä humpuukina ja toiset puolestaan sanovat, että vedystä voi tehdä mitä tahansa. En tiedä voidaanko vedystä tehdä virtahepoa tai uutta Armi Kuuselaa, mutta ymmärtääkseni vetyä ja hiilidioksidia yhdistelemällä luodaan edellytyksiä esimerkiksi kemikaalien ja polttoaineiden valmistukselle.

Teollisuudelle olennaista on sähkön toimitusvarmuus ja kohtuullinen hinta. Jotta sähköistyminen etenisi, on syytä pitää käytössä teollisuuden alempi sähköverokanta. Lisäksi on tarpeen korjata sähköistämisen tuki samalle tasolle kuin kilpailijamaa Saksassa, jotta jo olemassa olevaa takamatkaa kurottaisiin umpeen.

Bioenergiaveroa ei kannata säätää. Se heikentäisi merkittävästi metsäteollisuuden kilpailukykyä, toiminta- ja investointiedellytyksiä, tekisi hallaa huoltovarmuudelle sekä vaikeuttaisi Suomen mahdollisuuksia saavuttaa EU:n asettamat uusiutuvan energian tavoitteet. Vain kilpailukykyinen metsäteollisuus menestyy myös hiilidioksidin talteenoton ja vetytalouden maailmassa.

Ps. Itse en osaa konkreettisesti hahmottaa vedyn merkitystä tulevaisuudessa. Vetyintoilijoille tarjoan ilmaiseksi käyttöön sloganin, jonka todenperäisyyden vasta tulevaisuus näyttää: ”Vety – kevyesti paras”.

EnergiaverotusIlmastoKilpailukyky

Jaa julkaisu:

Lisätietoja

Ahti Fagerblom
Energia- ja ilmastopäällikkö

Pikalinkit

Uutishuone

Lisää aiheesta

Uutiset
Strategian tavoitteena talouskasvua ja että suomalaisia tuotantolaitoksia ei suljeta tai siirretä ulkomaille poliittisten päätösten seurauksena.
Uutiset
Suomen ennestäänkin pitkä logistinen takamatka uhkaa kasvaa tieverkon rapautuessa.
Blogit
YK:n ilmastokokouksen kirjauksissa näkyy metsätalouden rooli ilmastonmuutoksen hillitsijänä.
Uutiset
Metsäteollisuus katsoo, että EU:n metsäkatoasetusta tulisi soveltaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 30.12.2025 alkaen. Jos asetusta muutetaan, valmistelulle on varattava riittävä aika.
Artikkelit
Metsäteollisuus panostaa energiatehokkuuteen. Tutustu vuoden 2023 energiatehokkuuslukuihimme.
Blogit
EU:ssa ilmastokestävyyden ja riskienhallinnan kehittäminen on noussut yhä tärkeämmäksi teemaksi. Ratkaisuja tarvitaan sekä päästöjen vähentämiseen että sopeutumiseen muuttuvaan ilmastoon.