Uutishuone

Blogit

Suomi sahaa väylämaksujen korotuksella omaa nilkkaansa

Kesällä 2023 julkaistu hallitusohjelma antoi ulkomaankaupan toimijoille positiivisen viestin: hallitus huolehtii vientiteollisuuden kilpailukyvystä. Tavoitteena oli myös olla kasvattamatta yritysten kustannuksia kansallisilla päätöksillä.

Osana lupausta meriliikenteen väylämaksu luvattiin pitää puolitettuna vuoteen 2027 saakka eli samalla kymmenen vuotta voimassa olleella tasolla. Kevään kehysriihessä todistettiin kuitenkin täyskäännös, kun hallitus päätti nostaa väylämaksut täysimääräisiksi jo vuoden 2025 alusta lukien.

Yllätyksenä tullut päätös ei jättänyt merilogistiikan toimijoille ja rahdinantajille reagoinnin tai valmistautumisen varaa. Nyt väylämaksut ovat nousemassa jopa 70 prosenttia aikaisemmasta. Suunniteltu korotus on toteutumassa erittäin huonoon aikaan, koska merikuljetuksiin on kohdistumassa EU-päästösääntelyn myötä kustannuspaineita, joiden vaikutus lähivuosina on jopa 500–600 miljoonaa euroa vuositasolla.

Julkisen talouden tervehdyttämisen tarve on ymmärrettävä. Logistiikkakustannusten nostaminen valtion toimesta tilanteessa, jossa Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista 96 prosenttia kulkee meriteitse, ei kuitenkaan palvele maamme kilpailukykyä – päinvastoin. Merikuljetusten kustannukset vaikuttavat suoraan kansantalouteen, koska muita kustannustehokkaita kuljetusvaihtoehtoja ei ole olemassa. Suomi on saari.

Väylämaksujen noston maksaa kuljetuspalveluja tarvitseva asiakas eli suomalainen teollisuus, kauppa ja matkailu. Maksajia ovat suuret ja pienet suomalaiset yritykset, jotka vuorostaan perivät nousseet kustannukset omilta asiakkailtaan, kuluttajilta. Logistiikkakustannukset ovat yksi tärkeimmistä kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä ja kansainvälistä saavutettavuutta määrittelevistä tekijöistä.

Peliä ei kuitenkaan ole menetetty, sillä suunnitelma voidaan vielä muuttaa syyskuun budjettiriihessä. Väylämaksu on säilytettävä nykyisellä viime syksynä hyväksytyllä tasollaan vuoden 2027 loppuun saakka.

Alina Koskela
logistiikkapäällikkö, Metsäteollisuus ry

Juha Mutru
toimitusjohtaja, Satamaoperaattorit ry

Piia Karjalainen
toimitusjohtaja, Suomen Satamat ry

Sari Turkkila
toiminnanjohtaja, Suomen Laivameklarit ry

Teksti on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituspalstalla 25.8.2024.

KilpailukykyLogistiikka

Jaa julkaisu:

Lisätietoja

Alina Koskela
Logistiikkapäällikkö

Pikalinkit

Uutishuone

Lisää aiheesta

Blogit
Etsiessämme Suomelle uusia kasvun eväitä meidän on tarkasteltava aluetalouksille kriittisen vähäliikenteisen tieverkon korjausvelkaa.
Tilastot
Viennin osuus tuotannosta vaihtelee tuoteryhmittäin 60 ja 97 prosentin välillä.
Lausunnot
Lausunto valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta (SOVA-lain mukainen ympäristöarviointi)
Uutiset
Raskaalle liikenteelle tärkeiden vähäliikenteisten teiden kunnossapito on käännettävissä korjaavasta ennakoivaksi.
Uutiset
Budjettiriihen päätökset eivät kasvuloikkaa vahvista. Hallituksella onkin vielä iso savotta edessään.
Blogit
Logistiikkakustannusten nostaminen ei palvele merikuljetuksista riippuvaisen Suomen kilpailukykyä.