Lyhytikäisten muovien vähentäminen ja niiden kielteisten ympäristövaikutusten pienentäminen ovatkin maailmanluokan tavoitteita kestävän tulevaisuuden takaamiseksi. Metsäteollisuus on tarjonnut ratkaisuja muovin korvaamiseen jo pitkään ja tarjoaa myös jatkossa.

Yhteiskunnassamme muovilla on materiaalina merkittävä rooli. Muovi on ollut menestys, koska monet muovit ovat erittäin käyttökelpoisia, monipuolisia, edullisia ja tehokkaasti tuotettuja. Kertakäyttöiset ja lyhytikäiset muovit on kuitenkin yhä useammin nostettu globaaliksi ympäristöongelmaksi, johon on syytä tarttua.

Lyhytikäisten muovien vähentäminen ja niiden kielteisten ympäristövaikutusten pienentäminen ovatkin maailmanluokan tavoitteita kestävän tulevaisuuden takaamiseksi. Muovin raaka-ainepohjaa tulee muuttaa ja keinona tähän on muovin kierrättäminen ja korvaaminen. Metsäteollisuus on tarjonnut ratkaisuja muovin korvaamiseen jo pitkään ja tarjoaa myös jatkossa.

Muoveista suuri osa, noin 40 prosenttia, käytetään pakkausten valmistamiseen. Tämän lisäksi muoveja käytetään esimerkiksi rakennusteollisuudessa, liikenteessä, elektroniikassa ja erilaisissa teollisuus- ja kuluttajatuotteissa – oikeastaan kaikkialla rakennetussa ympäristössä.

Huoli lyhytikäisen muovin ja muovijätteen joutumisesta vääriin paikkoihin on kuitenkin todellinen ja kasvava. Jätteen kasaantuminen merissä ja ravintoketjussa ei voi jatkua entiseen malliin. Maailmassa tuotetaan muovia lähes 400 miljoona tonnia. Joidenkin arvioiden mukaan tällä menolla vuonna 2050 muovia tuotettaisiin jopa yli 1000 miljoonaa tonnia, mikä on kestämätön määrä.

Potentiaali uusituvasta raaka-aineesta valmistetuille pakkausratkaisuille onkin markkinamielessä huima. Pöyry on arvioinut, että jos muovipakkausten kansainvälisten markkinoiden tuotteista vain yksikin prosentti korvattaisiin kuitupakkauksilla, tarkoittaisi se arvoltaan peräti kuutta miljardia euroa vuosittain. Vastaavasti yhden prosentin perinteisten muovien korvaaminen biomuovilla merkitsisi vastaavasti 3,5 miljardia euroa vuodessa. Siitä osuutensa voisi hyvinkin saada suomalaiset metsäteollisuusyhtiöt.

On selvää, että monet nykyiset biomuovi- ja kuitutuoteratkaisut eivät vielä saavuta kaikkia toivottuja tai haluttuja ominaisuuksia. Biopohjaisia muovi- ja biokomposiitti- tai kuituratkaisuja tulee kuitenkin jatkuvasti lisää markkinoille vastaamaan uusiutuvaa ja uutta asiakaskysyntää.

Myös kehitystyö ja verkottuminen asian ympärillä on vauhdikasta. Yhteistyö eri toimijoiden kuten kemianteollisuuden ja loppukäyttäjien kanssa on keskeistä.

Hyvä esimerkki yhteistyön synnyttämisestä alalla on CLIC Innovation, joka on avoin innovaatioklusteri. Sen missio on auttaa läpimurtoteknologioiden kehittämisessä biotalouden, kierrätyksen ja energiajärjestelmien alueilla.

Yhtiön omistajina on yli 40 Suomessa toimivaa suuryritystä ja suomalaista tutkimusorganisaatiota. Clic Innovation on lähtenyt kokoamaan ekosysteemiä haasteellisten muovien ja muoveja korvaavien biopohjaisten vaihtoehtojen kehittämiseen ja liiketoiminnan synnyttämiseen.

Muoviongelman kasvua voidaan siis hidastaa ja löytää sille ratkaisuja. Muovia valmistetaan toki jatkossakin kasvavan väestön tarpeisiin, mutta on välttämätöntä kierrättää ja korvata sitä tehokkaammin. Samanaikaisesti kuluttajien ja talouden toimijoiden käyttäytymismuutoksiin tulee satsata nykyistä enemmän.