Metsäteollisuus julkisti tänään alan yhteisen metsäympäristöohjelman vuosille 2016–2020. Teollisuus tuntee vastuunsa suomalaisesta metsäympäristöstä ja haluaa kehittää omaa toimintaansa kestävän metsätalouden edistämiseksi. Haluamme myös viestiä tekemisestämme entistä aktiivisemmin sidosryhmillemme.

Kun metsäympäristöohjelmaa alettiin syksyllä 2015 valmistella, pohdimme muun muassa seuraavia kysymyksiä: Mitkä ovat nykyisten metsätalouskäytäntöjen vaikutuksen metsäluontoon? Mitkä ovat luonnon monimuotoisuudelle merkittävimpiä tekijöitä, ja kuinka metsäteollisuus voisi toiminnallaan edistää niitä? Miten ekologinen ja taloudellinen kestävyys saataisiin metsäympäristöasioissa parhaiten kohtaamaan? Näiden kysymysten pohjalta on suunniteltu joukko tutkimus- ja kehittämishankkeita, joiden parissa metsäteollisuus tulee työskentelemään lähivuosina.

Suurin yksittäinen hanke metsäympäristöohjelmassa on tutkimus metsätalouden nykykäytäntöjen vaikutuksesta metsäluontoomme. Alalla on laajasti kaivattu perustavanlaatuista koontia aiheesta, sillä nykyinen tieto asiasta on sirpaleista. Tiedämme kyllä, että esimerkiksi lahopuun määrä talousmetsissämme on metsäsertifioinnin ansiosta noussut, mutta etenkin skenaariot toimien pitkän aikavälin vaikutuksesta puuttuvat. Muun muassa näitä asioita tullaan puolueettoman tahon toteuttamassa tutkimuksessa selvittämään.

Lisäksi laaditaan toimintaohje lahopuun lisäämiseksi talousmetsissä. Lahopuu on uhanalaisille metsälajeille erityisen tärkeää, joten sen määrän lisääminen vaikuttaisi suhteellisen nopeastikin metsäluontomme monimuotoisuuteen. Tavoitteena on saada toimintaohje jäsenyritystemme ja myös muiden yksityisten metsänomistajien käyttöön jo ensi vuonna. Metsäteollisuus tulee myös osallistumaan hankkeeseen, jossa kehitetään turvemaiden metsätalouskäytäntöjä ja selvitetään toiminnan vaikutuksia vesistökuormitukseen ja ekosysteemipalveluihin.

Metsäteollisuus on halunnut luoda metsäympäristöohjelmalla tulevalla työlle raamit. Toivomme kuitenkin tähän tärkeään työhön mukaan laajasti sidosryhmiämme, kuten luonnonsuojelujärjestöjä, tutkijoita ja metsänomistajia. Eri toimijoiden asiantuntemuksen ja näkemysten avulla ohjelmasta luodaan parhaiten metsäympäristöä hyödyttävää ja varmistetaan, että hankkeiden lopputulokset jalkautuvat metsäalan toimintaan parhaalla mahdollisella tavalla.