Energiatehokkuus tuo minulle usein mieleen muutamien vuosien takaiset satasen kisat ja kuinka Usain Bolt dominoi kilpailuista toiseen. Tavalliselle harrasteurheilijalle olisi voinut asettaa tavoitteeksi parantaa satasen suoritusta kahdella sekunnilla, mutta Boltille tavoite olisi ollut viimeistään vuoden 2009 maailmanennätyksen jälkeen mahdoton. Tämä pätee myös energiatehokkuuden parantamiseen metsäteollisuudessa. Jokainen tuotantolaitos on omanlaisensa, joten myös mahdollisuudet parantaa energiatehokkuutta vaihtelevat. Paras asiantuntemus löytyy lähes poikkeuksetta yrityksistä.
Kuluvalla viikolla 41 vietetään energiansäästöviikkoa. Metsäteollisuus on kampanjaviikolla mukana monella rintamalla. Tehtailla energiatehokkuuden parantaminen on kuitenkin ollut jo kauan arkipäivää, ja ala on mukana vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa. Energiatehokkuutta mittaavan Motivan arvion mukaan metsäteollisuus on tehostanut toimintaansa vuosien 2008 – 2016 välillä yli 5,4 terawattituntia vuodessa. Toimialan tehostumisesta syntyvä säästö vastaa 288 000 omakotitalon vuosittaista energiankäyttöä. Nämä säästöt eivät ole syntyneet itsestään, vaan taustalla ovat järjestelmälliset kartoitusprosessit tehtailla. Niiden perusteella on toteutettu yli tuhat energiatehokkuutta parantavaa toimenpidettä tai investointia.
Poliittisena ohjauskeinona vapaaehtoinen energiatehokkuussopimus on ollut menestys. Järjestelmän nerokkuus piilee siinä, että se kannustaa vapaaehtoisuuden kautta yrityksiä etsimään parannuskohteita, mutta ei kuitenkaan rankaise Suomen energiatehokkainta tehdasta, jos järkevää parannuskohdetta ei löydy nykytekniikalla. Mikäli lisäohjausta halutaan, tehokkaimmin se tulisi kohdistettua energiatehokkuuden investointitukien kautta. Ne kannustaisivat erityisesti uusien, eniten liiketoiminnallisia riskejä sisältävien energiatehokkuusratkaisujen kehittämiseen.
Energiankäytön määrä ei saa myöskään muodostua ongelmaksi niin kauan kuin energiaa ei hukata. Uusille investoinneille on oltava tilaa Suomessa, vaikka ne lisäisivätkin energiankäyttöä. Tärkeintä on se, että mahdollisen investoinnin myötä kasvava energiankäyttö on valjastettu mahdollisimman tehokkaasti tuotteiden valmistukseen. Kasvihuonekaasujen määrälle on jo EU:ssa ja Suomessa sitovat tavoitteet, joten mahdollisesti lisääntyvä energiankäyttö ei voi lisätä päästöjä yli sovitun rajan.
Energiatehokkuustyö jatkuu järjestelmällisesti tehtailla ja parannuksia on varmasti mahdollista tehdä myös tulevaisuudessa uusien ideoiden ja tekniikan kehittymisen myötä. Vaikka energiankäytön tehostaminen on ollut toimialallemme jo kauan itsestään selvyys, kannustamme kuitenkin kaikkia miettimään, miten käyttää energiaa entistäkin fiksummin jokapäiväisessä toiminnassa. Pienistä pisaroista muodostuu lopulta suuri virta.
