Metsäbiotalous tarjoaa Euroopalle huomattavan kestävyys-, talous-, työllisyys- ja huoltovarmuuspotentiaalin. Tutkimuksen ja innovoinnin kautta metsäbiotalouden panosta Euroopan kasvun, omavaraisuuden ja puhtaan siirtymän edistämiselle voidaan edelleen kasvattaa. Seuraavassa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa (FP10) tuleekin rohkeasti kanavoida rahoitusta metsäbiotalouden TKI-toimiin.
Suomen avaintavoitteet seuraavalle EU-vaalikaudelle 2024-2029 ovat: (1) Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, (2) Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen ja (3) Puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden edistäminen.
Metsäteollisuudella on tärkeä merkitys näiden tavoitteiden edistämisessä: Metsäbiotalouden raaka-aine on pääosin eurooppalaista, tuotteita myös kehitetään, valmistetaan ja kierrätetään suurelta osin Euroopassa, koska meillä on osaavia ja kilpailukykykyisiä yrityksiä tällä sektorilla. Metsäteollisuus vahvistaa siten Euroopan kestävyyttä, omavaraisuutta ja strategista kilpailukykyä, samalla työllistäen miljoonia eurooppalaisia.
Kaikessa eurooppalaisessa päätöksenteossa ja rahoitusohjelmissa, myös seuraavassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa, tuleekin tunnistaa metsäbiotalouden merkitys sekä puuraaka-aineesta tehdyt tuotteet eurooppalaisen kilpailukyvyn ja kestävän tulevaisuuden rakentajina.
Metsäteollisuus pitää tervetulleena EU-komission tuoretta tiedonantoa bioteknologian ja biovalmistuksen vauhdittamisesta, mutta korostaa, että ”biovalmistus”-termi tulee määrittää teknologianeutraalisti tarkoittamaan kaikkea biomateriaalin jalostusta, joka voidaan toteuttaa erilaisilla bioteknologisilla, kemiallisilla tai mekaanisilla menetelmillä.
Suomessa on korkeatasoista metsäbiotalouden TKI-toimintaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Suomen tavoitteena on nostaa T&K-panostuksiaan. EU:n T&K-rahoituksen tehokas hyödyntäminen tukee tavoitetta ja tarjoaa myös aineetonta pääomaa: kyvykkyyksien lisääntymistä, verkostoja ja väylän olla mukana määrittämässä eurooppalaisen teknologiakehityksen suuntaa kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Metsäteollisuusyritysten näkökulmasta EU:n tutkimuksen ja innovoinnin seuraavassa puiteohjelmissa (FP10) tulisi huomioida seuraavat asiat rahoituksen kohdentamisessa:
1. Metsäbiotalouden ja metsäteollisuuden olennaisimpien teemojen tuominen eturintamaan
– Rahoitusohjelmia ja hakuteemoja suunniteltaessa komission tulee huomioida metsäteollisuuden ja metsäsektorin tarpeet. Metsäsektorin eurooppalaisen teknologiayhteisö Forest Technology Platform:in (FTP) tutkimus- ja innovaatioagenda ja tutkimusaiheiden priorisoitu lista kattaa laajasti metsäsektorin toimijoiden ajankohtaiset tutkimustarpeet.
2. Tutkimus- ja innovointirahoituksen kanavoiminen hyvin toimiviin kumppanuusmalleihin
– Metsäteollisuus pitää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia (public-private partnerhips, PPP) hyvinä toimintatapoina, joilla akateemisen tutkimuksen löydöksiä saatetaan yritysten avulla laajaan käyttöön kestävyystavoitteiden sekä kilpailukyvyn ja kasvun saavuttamiseksi.
– Erityisesti yritysvetoinen Circular Bio-Based Europe (CBE) -kumppanuus on osoittautunut onnistuneeksi ja sen toiminnan tulisi jatkua seuraavassakin puiteohjelmassa.
– Kasvun ja kilpailukyvyn varmistamiseksi tutkimustulosten skaalaamiseen, eli soveltavalle tutkimukselle sekä erityisesti pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, tulee kohdentaa riittävästi rahoitusta.
3. Yritysten osallistumisen helpottaminen keventämällä ja selkeyttämällä puiteohjelmaa
– Nykyisellään EU-hankkeiden hakeminen ja hallinto koetaan usein liian byrokraattisena1, joka vie paljon resursseja itse tekemiseltä.
– Myös rahoitusinstrumenttien ja -ohjelmien pirstaleisuus hankaloittaa yritysten tarpeisiin sopivien rahoitusmahdollisuuksien hahmottamista1.
→ Seuraavassa puiteohjelmassa ohjelman rakennetta tulisi yksinkertaistaa ja hallintoa vähentää, huomioiden kuitenkin läpinäkyvyyden ja hyvän hallinnon toteutuminen.
