Maa- ja metsätalousministeriö julkisti tänään metsä- ja metsätuholain arvioinnin tulokset. Lakiarvioinnin tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva vuonna 2014 voimaan tulleiden lakimuutosten vaikutuksista ja niille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.

Metsien kestävä käyttö perustuu pitkäjänteiseen toimintaan ja ylisukupolviseen ajatteluun. Lakiarvioinnissa käytettiin viiden vuoden tarkastelujaksoa, koska laki on ollut voimassa vuodesta 2014. Vaikutusten arvioimiseksi viiden vuoden tarkastelujakso on aivan liian lyhyt.

Metsässä muutokset näkyvät hitaasti ja nyt tehdyssä vaikutusten arvioinnissa ei ilmennyt asioita, joiden vuoksi metsälakia tulisi avata. Arvioinnissa todetaan, että tarkastelun toistaminen viiden vuoden kuluttua antaisi paremmat edellytykset arvioida metsätaloudellisia vaikutuksia.

– Metsälaki on toiminut hyvin, eikä siihen ole tarpeen tehdä muutoksia perustuen näin lyhyeen tarkastelujaksoon. Hyvä lainsäädäntö on vakaata ja ennakoitavaa, joten muutoksiin ei tule ryhtyä vähäisin perustein, arvioi Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

Metsätuholain jatkoarvioinnissa tulee huomioida taloudelliset vaikutukset

Metsätuholain arvioinnissa ehdotetaan muun muassa kuorellisen kuusipuutavaran poistamisen takarajan aikaistamista yhdeksällä päivällä keskisessä Suomessa. Takaraja olisi näin sama kuin eteläisessä Suomessa. Teollisuuden puunhankintaan tämä lisäisi kuljetus- ja varastointitarvetta, ja sitä kautta nostaisi logistisia kustannuksia.

Metsäteollisuudelle metsien terveys on toiminnan edellytys, ja siten uusinta tutkimustietoa seurataan alalla tarkasti. Metsätuholain jatkoarvioinnin osana tulee olla myös taloudelliset vaikutukset toimijoille.

– Suomen metsät ovat säästyneet pahoilta tuhoilta hyvän metsänhoidon ja toimivan lainsäädännön vuoksi. Pidetään näistä edelleen kiinni. Ilmastonmuutos haastaa meitäkin tulevaisuudessa yhä enemmän, toteaa Niemi.