Kapeat isojaon jälkeiset maa- ja metsätilat ovat hankalia hoitaa. Rinteen hallitusohjelman kirjaus peltorakenteen kehittämisohjelmasta on hyvä, ja se tulisi ulottaa myös metsätiloihin.

Suomen maa- ja metsätalousmaan kiinteistörakenne on monesti kaukana järkevästä. Kiinteistöt ovat paikoin muodostuneet isojaon jälkeen perinnönjakojen seurauksena pitkiksi ja kapeiksi nauhoiksi, joissa maatalouden tai metsätalouden harjoittaminen on vaikeaa, tehotonta ja kallista. Erityisen yleisiä nauhamaiset kiinteistöt ovat Länsi-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Rinteen hallitusohjelmassa ongelma tunnistettiin peltojen osalta. Hallitusohjelmaan päätyi kirjaus peltorakenteen kehittämisohjelmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Maanmittauslaitoksella on jatkossa aikaisempaa paremmat edellytykset toteuttaa peltojen tilusjärjestelyitä, joissa nauhamaisista kiinteistöistä päästään eroon.

Esimerkki haastavasta kiinteistörakenteesta Ylitorniosta.

Peltojen ohella myös metsätilarakenteen kehittämiseen tulee panostaa. Maanmittauslaitoksen arvion mukaan Suomessa noin neljä miljoona metsähehtaaria, jotka kaipaisivat jonkinlaista metsätilusjärjestelyä. Suuruusluokkaa kuvaa hyvin se, että Pohjois-Pohjanmaalla ongelma-alueita on yli neljännes maakunnan metsätalousmaasta. Nyt kun peltojen tilusjärjestelyihin suunnataan lisärahoitusta, Maanmittauslaitoksen tilusjärjestelyiden perusrahoituksesta merkittävä osa tulee kohdistaa metsäkiinteistöihin.

Metsien tilusjärjestelyissä voittavat sekä maanomistajat että teollisuus. Järjestelyssä kasvanut palstakoko alentaa metsänhoidon kokonaiskustannuksia ja lisää leimikoiden kysyntää. Teollisuus puolestaan voi maanomistajan niin halutessa ostaa puuta järkevin korjuukustannuksin.

On myös hienoa, että tilusjärjestelyiden yhteydessä Maanmittauslaitos kartoittaa maanomistajien halukkuutta yhteismetsän perustamiseen. Yhteismetsä on toimiva ja moderni tapa omistaa metsää.

Tähän asti metsätilusjärjestelyistä on puhuttu pilotointeina, mutta nyt on aika nostaa tekeminen seuraavalle tasolle. Kiinteistörakenteen kehittäminen on teema, jossa maanomistajien ja teollisuuden intressit menevät samaan suuntaan.

Viedäänkö viestiä yhdessä?

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 17.7.2019.