Puunjalostusta koskevat kysymykset pörräävät Helsingissä kuin kärpäset. Mainoslause ”Älä etelän mies huido” on menettänyt tehonsa. Olen itsekin huitonut useamman vuoden. Matkan päästä metsäsuomesta ja tehtailta katsottuna touhu voi vaikuttaa vähämieliseltä. Saattaa se sitä välillä ollakin.
Hymyni on yleensä lomalla leveä verrattuna tilanteeseen, jossa kyhnin toimistolla. Ehkä tästä pitäisi vetää johtopäätös, että olisi fiksumpaa istua terassilla 11 kuukautta vuodessa. Tällaisia vertailuja pyörii mielessä, kun helteenpieksemä toimistoapina yrittää kehitellä hauskaksi tarkoitettua, mutta perusblogiin verrattuna nenäkkäältä vaikuttavaa blogia.
Erilaiset vertailut ovat olleet suosittuja, kun puunjalostustuksen tulevaisuudesta käydään keskustelua. Minäkin haluan hieman päteä ja saada huomiota omalla vertailevalla prosenttipelilläni.
Puusta jalostetaan 100-prosenttisesti sellaisia tuotteita, jotka käyvät kaupaksi ja joiden ansiosta asiakkaiden kiitosprosentti on korkea. Tämä on hyvä verrattuna tilanteeseen, jossa tavarat jäävät tekemättä tai asiakkaat irvistelevät.
Suomen uusiutuvan energian prosentti on iso verrattuna melkein mihin maahan tahansa. Tämä on hyvä verrattuna tilanteeseen, jossa emme saavuttaisi EU:n määräämää korkeaa tavoiteprosenttia.
Teollisuuden jämäpuun (kuoret, bioliemet yms.) energiahyödyntäminen vastaa suurimmasta osasta Suomen uusiutuvan energian prosenttia ja minimoi puunkäytön hukkaprosentin. Tämä on hyvä verrattuna tilanteeseen, jossa jämäosat jäisivät hyödyntämättä ja kaatopaikkoja täyttävä hukkaprosentti olisi suuri.
Kommentaattorien mielestä pitkäikäiset tuotteet ovat parempia kuin lyhytikäiset tuotteet. Tässä on oma järkensä. Mutta kommentti on myös outo suhteutettuna todellisuuteen, jossa olen lukenut tuon mielipiteen paperille painetuista tutkimusraporteista ja sanomalehdistä sekä nähnyt kirjoittajien niistävän nenänsä.
Teollisuuden energiaveroprosenttia on kuvattu alhaiseksi verrattuna kansalaisten vastaavaan. Tämä on totta. Asian saama julkisuus on outoa verrattuna tilanteeseen, jossa asiaa olisi tarkasteltu kansainvälisesti ja havaittu ilmiön olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.
Vähemmän on pohdittu miten käy suomalaisen puunjalostuksen markkinaosuusprosentin, jos teollisuuden energiaveroprosentti olisi kilpailijoita korkeampi. Onko tällä vaikutusta Suomen valtion velkaprosenttiin, tulevaisuuden työllisyysprosenttiin ja tällä hetkellä korkealla keikkuvaan onnellisuusprosenttiin.
Metsänielun on sanottu olevan pieni verrattuna tilanteeseen, jossa se olisi isompi. No, Saharassa on vähän hiekkaa verrattuna tilanteeseen, jossa sitä olisi paljon enemmän.
Kärpäset voivat olla ärsyttäviä, mutta ne kai kuuluvat elämään. Aion viettää kesän kaupungissa.
Ps. Näissä asioissa menee helposti halpaan kuten itse ala-asteella kohdatessani mm. tämän arvoituksen: Jos hissin kantavuus on 8 henkilöä tai 640 kiloa ja hissiin menee 7 henkilöä á 82kg, niin mitä hissipoika painaa? Nappia.
