Uutishuone
Blogit

Hallitusohjelma tukee suomalaisyritysten vientiponnisteluja

Suomen talous on riippuvainen ulkomaankaupasta, jolla rahoitamme hyvinvointiamme. Suomen tavaraviennin arvo vuonna 2022 oli 82miljardia euroa, josta metsäteollisuuden osuus 18 prosenttia, arvoltaan 14miljardia euroa. Tästä yli puolet on EU:n ulkopuolelle menevää vientiä, joka linkittyy sopimuspohjaiseen markkinoillepääsyyn.

‍

Uudessa hallitusohjelmassa ulkomaankaupan merkitys on huomioitu kiitettävästi. Hallitusohjelman kauppapoliittiset linjaukset tukevat hyvin suomalaisyritysten vientiponnisteluja. Ohjelman mukaan kauppapolitiikan tärkein tavoite on suomalaisten yritysten viennin ja investointien edistäminen. Metsäteollisuus tukee hallituksen linjausta kauppapolitiikasta osana Suomen kilpailukykyä ja ulkosuhteita, joita on tarkasteltava kokonaisvaltaisena pakettina, hallinnonalojen rajat ylittäen. Hallituksen kirjaus toteuttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko viimeistään keväällä 2024 on erittäin tervetullut.

 

EU:n teollisuuspolitiikan tulee tässä yhtälössä turvata yritysten ja teollisuuden globaali kilpailukyky. Tavoitteen ympäristömyönteisen tuotannon vahvistamiseksi – kauppaa vapauttamalla ja kannustimia lisäämällä – voi nähdä tukevan kotimaista metsäteollisuutta, jonka tuotteilla korvataan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita.

 

Metsäteollisuuden tuotteista 75 % vientiin

 

Suomen metsäteollisuuden suurimmat vientimaat viime vuonna olivat Saksa, Kiina, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ruotsi. Hallitusohjelma suhtautuu myönteisesti viennin kasvattamiseen ja sen edellytyksien parantamiseen, ohjelma edistää markkinoiden avoimuutta ja tukee sääntöpohjaista ja kestävää kansainvälistä kauppajärjestelmää. Ohjelma huomioi myös mahdolliset muutokset kansainvälisissä suhteissa ja pyrkii varautumaan niihin. Suomi edistää vapaakauppaa alueellisten ja kahdenvälisten sopimusten kautta sekä tukee WTO:n toimintaedellytyksiä. Metsäteollisuuden näkökulmasta tämä on kannatettavaa. EU:n on edistettävä avointa ja oikeudenmukaista kauppapolitiikkaa.

 

Vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa tulemme varmasti näkemään valtioiden ja niiden ryhmittymien (blokkien) suhteiden tiivistymistä ja vientikaupan kasvua samanmielisten kumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa.  Hallitus haluaa myös vahvistaa ja syventää entisestään Suomen läheisintä viiteryhmää eli Pohjoismaiden  ja Baltian maiden yhteistyötä, mikä onkin luontevaa Suomen liityttyä Natoon.

 

Suurvaltakilpailu puoltaa panostamista kauppasuhteisiin samanmielisten kumppaneiden, kuten Japanin ja Etelä-Korean kanssa. Australia ja Kanada tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille, kuten myös Keski- ja Kaakkois-Aasian maat, joista useiden kanssa EU neuvottelee tällä hetkellä vapaakauppasopimusta. Kiina on Suomelle merkittävä kauppakumppani, jonka kanssa tulee ylläpitää toimivat suhteet strategisten riippuvuuksien vähentyessäkin. Suomen Kiina-politiikka määritellään jatkossa EU:n ja Naton jäsenyyksien kautta. Samoin on Venäjän kanssa. Venäjä-tuntemus ja analysointikyky Suomessa on pidettävä korkealla tasolla erityisesti nyt, kun yhteistyö on pitkälti jäädytettynä hyökkäyssodan vaikutuksesta.

 

Vihreä siirtymä ei saa tuntea rajoja

 

Vihreä siirtymä ja kestävän kaupan sääntely etenevät vauhdilla, vaikka kärjistynyt suurvaltakilpailu heittää kapuloita rattaisiin. Metsäteollisuuden tuotteiden ilmastohyödyt realisoidaan potentiaaliinsa kuitenkin vain, jos tuotteet otetaan globaalisti käyttöön. Tämä mahdollistetaan globaalien markkinoiden avoimuudella ja tasapuolisen kilpailun turvaavilla kauppasopimuksilla.

 

Suomi kannattaa avointa sääntöpohjaista kansainvälistä kauppaa, joka on myös metsäteollisuutemme etu. Vihreä siirtymä ei saa tuntea kansallisia rajoja eikä Suomi voi irrottautua globaalista markkinataloudesta. EU:n teollisuuspolitiikan rinnalla kauppapolitiikassa ja kauppaan vaikuttavassa sääntelyssä tuleekin keskittyä eurooppalaisten yritysten kestävän globaalin kilpailukyvyn varmistamiseen ja kaupan esteiden purkamiseen. Metsäteollisuus ry tulee EU-edunvalvonnassaan panostamaan myös tähän Euroopan parlamentin kevään 2024 vaalien jälkeisellä kaudella.

‍

Jenni Isola
Kansainvälisen kaupan päällikkö
Metsäteollisuus ry

 

‍

Kansainvälinen kauppaKauppapolitiikkaKilpailukyky

Jaa julkaisu:

Lisätietoja

Metsäteollisuus ry

Forestindustries

Pikalinkit

Uutishuone

Lisää aiheesta

Blogit
Tarvitsemme liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistuksen, jossa valtion verotulot, päästövähennystavoitteet ja Suomen logistiset olosuhteet sovitetaan yhteen.
Uutiset
Metsäteollisuus tuottaa Suomeen noin 166 500 työpaikkaa, koostaa 17,4 miljardin euron arvonlisän ja tuo lähes neljän miljardin euron verokertymän.
Artikkelit
Keräämme tähän päivittyvään artikkeliin metsäteollisuuden kansainvälisen kaupan kannalta keskeisiä nostoja muuttuvien tullien vaikutuksista.
Artikkelit
Metsäteollisuus on maamme merkittävimpiä vientialoja ja työllistäjiä.
Uutiset
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat heinä-syyskuussa puuta yksityismetsistä 5,4 miljoonaa kuutiota. Määrä oli 13 % suurempi kuin vuoden 2025 vastaavalla ajanjaksolla.
Blogit

Suomalainen metsäteollisuus elää viennistä. Keskeiset eurooppalaiset markkinat kasvavat hitaasti samalla, kun maailmankauppa pirstaloituu. Siksi EU:n uudet ja etenevät kauppasopimukset eivät