Euroopan valtiot kokoontuivat viime viikolla Saksan Bonniin neuvottelemaan eurooppalaisesta metsäsopimuksesta. Keskustelu eteni hitaasti kohti sopimusta, joka toteutuessaan linjaa eurooppalaisten metsien käyttöä tulevaisuudessa.

Kokouksessa puheenjohtaja jakoi puheenvuoroja: ”European Union, Russian Federation, Switzerland…” Metsäsektorin sidosryhmät lisäsivät omat ehdotuksensa sopimusluonnokseen. Myös suomalainen metsäteollisuus oli paikalla.

40 Euroopan valtiota on työskennellyt eurooppalaisen metsäsopimuksen eteen jo kolme vuotta. Bonnin kokoukseen tuotiin ensi kertaa alustava sopimusluonnos, jota käytiin kohta kohdalta läpi. Aikaa oli varattu kokoukseen viisi päivää, mutta kaikkiaan työtä riittää vielä vuodeksi.

Euroopan valtioilla ja sidosryhmillä on hyvinkin erilaiset lähtökohdat yhteiselle metsäsopimukselle. Pohjoisessa on laaja yhtenäinen metsäpinta-ala, etelässä harvempi ja rikkonainen. Joissakin maissa vallitsee valtiollinen metsänomistus, meillä metsät ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Suomessa korostetaan koko metsäsektorin taloudellista merkitystä.

Yhteistä neuvottelijoille on usko metsien tulevaisuuteen ja siihen, että metsät ovat vastaus globaaleihin haasteisiin. Ja haasteitahan riittää: ilmastonmuutos, uusiutumattomien luonnonvarojen niukkuus, kansalaisten sekä luonnon hyvinvoinnin ja talouden turvaaminen mietityttävät sekä tavallisia kansalaisia että päättäjiä.

Mutta miten yhteinen eurooppalainen sopimus voi vastata näihin haasteisiin ja edistää metsien roolia?

Tärkeää on tunnustaa metsien valtava ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen arvo. Meidän tulee sopimuksessa turvata metsän uusiutuminen ja huolehtia metsän tuottokyvystä. Metsän käytön tulee olla kestävällä pohjalla ja jatkojalostus tapahtua resurssitehokkaasti. Tehokkuus saavutetaan metsästä jalostettuja tuotteita kierrättämällä, ja lopuksi kierrätetyistä tuotteista tuotetaan vielä energiaa. Näin eurooppalainen metsäsopimus on tulevaisuutemme turva.