Kun EU-vaalit lähestyvät, ekonomisti muistelee mielellään unionin strategioita ja niiden tavoitteita. Muistatko vielä vuosien 2000–2010 Lissabonin strategian, jonka tavoitteena oli tehdä unionista maailman kilpailukykyisin talous?
Loistava tavoite, mutta siinä ei onnistuttu. Lissabonin strategian toteuttamista varmasti haittasi finanssikriisi ja sitä seurannut EU:n velkakriisi, joka vei pakostakin huomion akuuttien tulipalojen sammuttamiseen.
Lissabonin strategiaa seurasi voimassa oleva Eurooppa 2020 -strategia. Sen avulla EU:sta on pyritty kehittämään älykkäämpi ja vihreämpi, osallistava markkinatalous.
Myös Eurooppa 2020 -strategian mittarit osoittavat, ettei sen keskeisiä tavoitteita olla saavuttamassa. Suomen maakohtaisista tavoitteista maaliin ei päästä esimerkiksi työllisyyden sekä tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen kasvattamisen suhteen.
Samat tavoitteet ovat pöydällä, kun EU pohtii uutta visiota teollisuuspolitiikalle. Teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen tähtäävässä strategiatyössä tulee varmistaa, että päämäärät taipuvat konkreettisiksi toimiksi. Valmiita ja toimivia ajatuksia löytyy EU:n tuoreesta biotalousstrategiasta.
EU:n lippuja Brysselin parlamenttitalon edustalla
Uuden sukupolven älykäs biopohjainen kiertotalous perustuu talouden, ympäristön ja yhteiskunnan nivomiseen yhteen kestävästi. Biotalousstrategiassa nostetaan vahvasti esiin metsien ja puupohjaisten tuotteiden rooli taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.
Biotalousstrategian tarkoituksena on edistää tutkimusta, innovaatioita ja tuotantoa sekä poistaa biopohjaisten investointien ja markkinoiden pullonkauloja. Metsäteollisuus suhtautuu myönteisesti muun muassa EU:n Horisontti-rahoitukseen, jonka avulla tutkimus- ja innovaatiorahoitusta ohjattaisiin tulevaisuudessakin biopohjaisten ratkaisujen kehittämiseen. Lisäksi on tärkeää, että tutkimus- ja innovaatiorahoitusta täydentämään perustetaan riskirahoitusinstrumentti, jonka avulla voidaan tukea biopohjaista kiertotaloutta edistäviä investointeja sadan miljoonan euron budjetilla.
Metsäteollisuus ry:n teettämän tutkimuksen mukaan biopohjaisten tuotteiden markkinoiden arvioidaan kasvavan maailmanlaajuisesti 200 miljardilla eurolla noin 770 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Koska muun muassa näihin mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää EU:lta jämäkkää toimintaa ja keskittymistä oikeisiin asioihin, Suomi on juuri nyt oikea maa johtamaan EU:ssa puhetta.
Suomi toimii tänä vuonna EU:n puheenjohtajamaana heinäkuun alusta vuoden loppuun. Samalla Suomi on neuvoston korkean tason kilpailukykytyöryhmän puheenjohtajana peräti puolitoista vuotta.
Työryhmä linjaa EU:n kilpailukykypolitiikan painopisteitä uudelle vaalikaudelle. Työryhmässä istuu edustaja joka jäsenmaasta, ja lisäksi mukana on komissio ja neuvoston sihteeristö.
Suomi voi nyt siis vaikuttaa unionin suuntaan, politiikan sisältöihin ja koko Euroopan tulevaisuuteen kilpailukyvyn ja kestävän kasvun suhteen. Se, miten Eurooppa pärjää globaalissa kilpailussa on yksi EU:n tärkeimmistä kysymyksistä. EU:n strategiassa pitää pystyä vastaamaan kysymykseen: miten saamme kilpailukyvyssä kirittyä Yhdysvallat ja Kiinan kiinni?
Metsäteollisuus pärjää ja haluaa pärjätä globaalissa kilpailussa reiluin kansainvälisin pelisäännöin. Kun EU esimerkiksi tavoittelee ilmastojohtajuutta, kannattaa muistaa, että toimialana metsäteollisuus on muutoksessa avainasemassa. Metsäteollisuuden tuotteet ovat uusiutuvia ja niiden avulla voidaan enenevässä määrin korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita.
Kannattaa äänestää EU-vaaleissa. Se on tärkeää. Metsäteollisuuden EU-tavoitteet löydät täältä.
