Suomi on energiatehokkuudessa Euroopan mallioppilaita. EU pyrkii vaikuttamaan entistä vahvemmin jäsenmaiden energian käyttöön. Vaikka yhteiskunnassa tulisi kannustaa kaikkia energiatehokkuuteen omaehtoisesti, on EU:n komissio kääntynyt pakollisen energiansäästön kannalle. Marraskuussa komissio ehdotti energiatehokkuusdirektiiviin uudistuksia, jotka johtavat siihen, että energiaa on pakko vähentää ja sen käytölle laitetaan sitova nykyistä käyttöä matalampi yläraja.
Metsäteollisuus on jo pitkäjänteisesti vähentänyt syntyviä hiilidioksidipäästöjä ja parantanut toiminnan energiatehokkuutta. Toimialan tehtailla käytetään merkittävästi energiaa, mutta toisaalta noin kaksi kolmasosaa Suomen uusiutuvasta energiasta on sidoksissa metsäteollisuuteen.
Energian käytön leikkaaminen on myrkkyä paljon toivotulle talouden kasvulle Euroopassa, sillä ympäristöystävällisinkin tuotanto vaatii energiaa. Pahimmillaan komission ehdotus rajoittaisi energiatehokkaan teollisuuden investointeja. Tätä voisi verrata siihen, että ensin kaikkien pitäisi ottaa käyttöön LED-valot ja sen jälkeen vielä poistaa joka kolmas lamppu. Komissio tuntuu olevan hukassa peruskäsitteiden kanssa. Mikäli sitova käyttökatto jää direktiiviin, sen nimi tulisi muuttaa esimerkiksi ”energian rajoitusdirektiiviksi”, mikä kuvaisi paremmin sisältöä.
Komissio ei ole esittänyt jäsenmaakohtaista käyttökattoa, joten Suomessa on ehkä mahdollista säilyttää kasvun edellytykset, mikäli muut jäsenmaat lupaavat vähentää energian käyttöä Suomenkin puolesta. Komissio on kuitenkin esittänyt, että sen on ryhdyttävä lisätoimenpiteisiin, mikäli jäsenmaiden yhteinen energiankäyttö ei olisikaan vähentymässä kohti EU:n tavoitetasoa. Lisätoimenpiteet kohdistuisivat tällöin todennäköisesti myös Suomeen.
Suomessa teollisuudella ja valtiolla on jo pitkät perinteet yhteistyöstä, jossa tehostetaan energian käyttöä vapaaehtoisten energiatehokkuussopimuksien avulla. Komission direktiiviesitys sallisi onneksi tämän ohjauskeinon käyttämisen myös tulevaisuudessa. Nykyinen sopimusjärjestelmä on toiminut hyvin. Energiatehokkuutta mittaava Motiva arvioi, että metsäteollisuus on tehostanut toimintaansa vuosina 2008 – 2015 noin 4,3 terawattituntia vuodessa. Tehostumisesta syntyvä säästö vastaa noin 220 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista sähkönkäyttöä.
Vaikka teollisuus on tehostanut jo paljon, pystytään tulevaisuudessa uusien energiaa säästävien innovaatioiden myötä prosesseja virittämään entistä paremmiksi. EU-päättäjiltä tarvitaan siksi vastuullista toimintaa energiatehokkuusdirektiivin jatkokäsittelyssä. Direktiivin tulisi keskittyä energiatehokkuuden parantamiseen ja kannustaa innovaatioihin sen sijaan, että energiankäytölle ja kasvulle asetettaisiin keinotekoinen katto. Teollisuus hoitaa kyllä energiankäytön tehostamisessa oman osuutensa, kunhan ympäristöystävällisen tuotannon kasvuedellytykset turvataan.
Teksti on julkaistu lyhennettynä Savon Sanomissa 27.4.
