Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä metsäteollisuuden markkinatilanne pysyi heikkona ja metsäteollisuustuotteiden kysyntä vaimeana. Maailmantalouden näkymät vuodelle 2026 ovat heikentyneet kevään aikana. Geopoliittinen epävarmuus, Ukrainan sodan jatkuminen ja Lähi-idän kriisi ovat nostaneet energian, logistiikan ja raaka-aineiden hintoja, hidastaneet kysynnän elpymistä ja vaimentaneet maailmankaupan kasvua.
Tuotantomäärät laskivat
Kaikkien päätuoteryhmien tuotanto laski suhteessa edellisvuoden vastaavaan neljännekseen. Paperia tuotettiin Suomessa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,82 miljoonaa tonnia. Tuotantomäärä laski 0,1 prosenttia verrattuna vuoden 2025 vastaavaan ajanjaksoon. Kartongin tuotantomäärät laskivat vastaavasti 8,7 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Kartonkia tuotettiin yhteensä 0,96 miljoonaa tonnia. Sellua tuotettiin 2,1 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä, yhteensä 2,04 miljoonaa tonnia.
Sahatavaran tuotantomäärät Suomessa laskivat myös edellisvuoteen verrattuna. Sahatavaraa tuotettiin 2,88 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 6,3 prosenttia vähemmän edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden.
Metsäteollisuustuotteiden vienti vuoden takaista alempana
Tullin uusimpien ulkomaankauppatilastojen mukaan metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 3,0 miljardia euroa. Massa- ja paperiteollisuuden vienti oli arvoltaan 2,2 miljardia euroa ja puutuoteteollisuuden 0,8 miljardia euroa. Yhteensä metsäteollisuuden viennin arvo laski ensimmäisellä neljänneksellä 12,7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Tämä johtui erityisesti sellun ja paperin viennin arvon laskusta.
Suhdannetilanne pysyi heikkona alkuvuonna
Vuoden ensimmäinen kvartaali ei tuonut helpotusta metsäteollisuuden suhdannetilanteeseen ja lähitulevaisuuden näkymiin. Maailmantalouden epävarmuus painaa paperi-, kartonki- ja sellumarkkinoita ja rakennusmarkkinoiden edelleen heikko suhdanne ja vaisut näkymät haastavat sahatavaran tuottajia.
Vuoden 2026 ensimmäinen neljännes jäi metsäteollisuudessa vaisuksi, kun globaali kysyntä pysyi matalana ja epävarmuus maailmalla jatkui. Samalla ala on vahvistanut kilpailukykyään, kun kustannuksia on sopeutettu, tuotantoa tehostettu ja investointeja viety eteenpäin. – Suhdannekäänteen odottamisen varaan emme voi jämähtää, vaan meidän suomalaisten on laajemminkin käärittävä hihat kasvun aikaansaamiseksi, toteaa pääekonomisti Maarit Lindström.
Tutustu metsäteollisuuden Kasvun paikka! -tavoitteisiin seuraavalle hallituskaudelle.
Mikäli kiinnostuit aiheesta enemmän, voit tarkastella metsäteollisuuden tuotannon ja viennin kehitystä pidemmältä ajalta alla olevien linkkien kautta.
