Metsäteollisuutta pidetään usein raaka-ainevetoisena ja suuren volyymin toimialana – ominaisuuksina, jotka joillekin saattavat kuulostaa kielteisiltä. Raaka-aineesta on hyvä huomioida, että se on 95 prosenttisesti kotimaista, mikä tarkoitti esimerkiksi viime vuonna 3,6 miljardin euron puunmyyntituloja metsänomistajille. Nämä tulot tarjoavat monille ihan tavallisille perheille taloudellista turvaa ja puskuria.
Volyymikään ei ole pahasta, päinvastoin. Suuri tuotanto tuo yhteiskunnalle suuren hyödyn: vientituloja, verotuloja ja kotimaista lisäarvoa. Metsäteollisuus kattaa noin 17 % maan tavaraviennin arvosta, ja viennin arvosta 68 % on luotu Suomessa. Yhdestä vientieurosta jää siis 68 senttiä Suomeen. Tämä on korkein kotimaisuusaste kaikista teollisuudenaloista. Vuonna 2021 metsäteollisuuden maksamat verot, välilliset vaikutukset huomioiden, olivat EY Advisory Oy:n raportin mukaan noin 3,1 miljardia euroa. Näillä varoilla rahoitetaan merkittävä osa julkisen sektorin menoista.
Iso tuotanto mahdollistaa myös merkittävät investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen (T&K). Niiden avulla kehitetään biopohjaisia innovaatioita, jotka hyödyttävät sekä markkinoita että ympäristöä. Sitkeässä elävä käsitys siitä, että metsäteollisuus ei panosta tarpeeksi T&K-toimintaan, kaipaa täsmennystä. Suomessa seurataan usein Tilastokeskuksen lukuja, joissa tilastoidaan Suomessa tehty T&K-toiminta. Tekniikka & Talous -lehti julkaisi alkuvuodesta Suomen sata suurinta T&K-panostajaa vuonna 2023 ja tarkasteli siinä T&K-panoksia riippumatta siitä, missä maissa yritys tekee tutkimusta ja kehitystä. Listalla oli kymmenen parhaiten sijoittuneen yrityksen joukossa peräti kaksi suomalaista metsäteollisuusyritystä. Globaalisti toimivat yritykset tekevät ison osan tutkimustyöstä ja tuotekehityksestä Suomen rajojen ulkopuolella, ja tämän T&K-toiminnan tuotokset, kuten uudet tai paremmat tuotteet, tuovat kuitenkin hyötyä yrityksen kotimaahan myyntituloina, työpaikkoina ja verotuloina.
Metsäteollisuuden innovaatiot näkyvät usein selkeimmin teollisuus- ja yritysasiakkaille, ja ovat usein tuotteiden tai prosessien parannuksia, esimerkiksi energiatehokkuuden lisäämistä. Vaikka tuotteiden parannuksiin tähtäävät innovaatiot eivät aina selkeästi näy kuluttajalle, niiden merkitys on valtava. Hyvänä esimerkkinä toimivat maitopurkit, joita suurin osa meistä käyttää päivittäin. Harva kuitenkaan tietää, että yhdestä puusta pystytään nykyisin valmistamaan yli kaksinkertainen määrä maitopurkkeja kuin 30 vuotta sitten. Raaka-aineen käyttö on innovoinnin tuloksena tehostunut huomattavasti, jolla on suuri taloudellinen ja ympäristöllinen merkitys. Upouusiakin tuotteita kehitetään koko ajan, kuten puusta valmistetut tekstiilit tai puun sisältämän ligniinin hyödyntäminen esimerkiksi liimoina tai maataloudessa biostimulanttina, joka parantaa satoa ja vähentää perinteisten lannoitteiden käyttöä ja siten viljelyn hiilidioksidipäästöjä.
Unohda siis auringonlasku! Metsäteollisuus on suomalaisen talouden ja kestävän kehityksen moottori, nyt ja tulevaisuudessa. Iso tuotanto, tehokas raaka-aineen hyödyntäminen ja jatkuva innovointi rakentavat Suomelle vahvaa ja kestävää huomista: vientiä, verotuloja ja ympäristöä myös tuleville sukupolville.
Teksti on julkaistu alun perin Aamulehdessä 19.9.2025.
