Petteri Orpon hallituksen kehysriihessä tekemissä päätöksissä on paljon hyvää. Uupumaan jäivät metsäteollisuudelle tärkeä sähköistämistuen jatko, vankempi metsien kasvupaketti ja vähäliikenteisten teiden rahoituksen kunnossapidon uusi malli.

Metsäteollisuus pitää hallituksen talouskasvun edellytyksiä vauhdittavaa yritysten yhteisöveron ja ansiotuloverotuksen keventämistä tervetulleena toimenpiteenä. Myönteistä ja teollisuuden investointimahdollisuuksia tukevaa on myös puhtaan siirtymän investointien verohyvityksen jatkaminen.

Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että Suomen verotusympäristöä kehitetään yritysmyönteisemmäksi, kasvua ja investointeja sekä teollisuuden kilpailukykyä tukevaksi. Nyt tehdyt toimet ovat merkittävä askel oikeaan suuntaan. Metsäteollisuus arvostaa myös sitä, etteivät koulutuksen lisäsäästöt nyt kohdistuneet ammatilliseen koulutukseen.

Metsien kasvun vahvistamiseksi sekä metsäpinta-alan lisäämiseksi päätetyt lisätoimenpiteet ovat tärkeitä, vaikkakin niiden mittakaava olisi voinut olla suurempi. Metsien elinvoimaisuuden ja kasvun turvaamiseksi tarvitaan edelleen merkittäviä lisäpanostuksia, jotka tukevat teollisuuden raaka-aineen karttumista kotimaassa, puuston hiilinielujen vahvistamista sekä auttavat metsiä sopeutumaan tulevaisuuden ilmastoon. Siksi myös taimikoiden ja nuorten metsien hoidon tuen riittävyys on varmistettava. Metsäteollisuus pitää erittäin hyvänä päätöstä suunnata rahoitusta hiilinielujen ja -varastojen laskennan kehittämiseen.

Metsäteollisuuden pettymykseksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuen jatkaminen vuoteen 2030 asti jäi toteutumatta. Sähköistämistuki on ollut keskeinen työkalu päästöjen vähentämisessä ja vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamisessa, mutta nykyisten päätösten mukaan tuki päättyy vuonna 2026 ilman varattua määrärahaa vuodesta 2027 eteenpäin. Sähköistämistuen hyllyttäminen antaa etumatkaa kilpailijamaiden toimijoille ja heikentää suomalaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä.

Metsäteollisuus on ehdottanut uudenlaista, kustannustehokasta mallia korjausvelan hillitsemiseksi vähäliikenteisellä tieverkolla. Ehdotettu malli ei saanut riihessä riittävää painoarvoa, mutta siihen on syytä paneutua uudelleen myöhemmissä hallituksen päätöksissä. Nykyinen rahoitusmalli ei vastaa teollisten kuljetusten tarpeisiin, ja tienpidon ohjausta olisi tullut muuttaa painottamaan teollisten kuljetusten tarpeita ja niiden arvoa.