Standardeista tiedetään yleensä korkeintaan niiden merkitys turvallisen ja sujuvan arjen mahdollistajina. Harvemmin tullaan ajatelleeksi standardien strategista merkitystä esimerkiksi innovaatiotoiminnalle tai yritysten kansainväliselle kasvulle. Suomen tulee nyt herätä standardien tärkeyteen ja laatia kansallinen standardointistrategia, jossa standardit nostetaan innovaatio- ja teollisuuspolitiikan välineeksi vahvistamaan maamme kilpailukykyä.
‍

Standardeilla tarkoitetaan asiakirjoja, jotka sisältävät suosituksia, ohjeita tai vaatimuksia tietystä aiheesta. Niissä määritellään, miten tietty palvelu tai tuote tuotetaan niin, että se on toimiva ja turvallinen eikä aiheuta haittaa ihmisille tai ympäristölle.
‍

Standardien luomat yhteensopivuudet helpottavat arkea. Niiden ansioista esimerkiksi suomalaisen pankkikortti sopii kooltaan pankkiautomaateihin myös ulkomailla, tai minkä tahansa paperivalmistajan A4-paperi on oikein kokoinen printteriin. Standardit kertovat kuluttajille myös laadusta ja turvallisuudesta. Esimerkiksi leluja tai jalankulkijoiden heijastimia käsittelevillä standardeilla säädellään niiden turvallisuutta ja toimivuutta.
‍

Standardit ovat tärkeitä myös yrityksille. Kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset tarvitsevat yhdenmukaisia työkaluja. Standardien tiedetäänkin helpottavan yritysten tuotteiden ja palveluiden vientiä. Ne avaavat yrityksille markkinoita ja auttavat ylittämään kaupan esteitä. Standardit myös vahvistavat talouskasvua ja lisäävät työn tuottavuutta: on tutkittu, että standardointi lisää työn tuottavuutta keskimäärin 0,7 % vuosittain.
‍

Standardit ovat myös tuloksekkaan innovaatiotoiminnan edellytys. Jotta uudet tuotteet, teknologiat ja muut innovaatiot saadaan kaupallistettua, on niiden oltava alansa säädösten ja vaatimusten mukaisia sekä yhteensopivia muihin markkinoilla jo oleviin tuotteisiin tai teknologioihin. TKI-toiminnassa onkin tärkeää selvittää aiheeseen liittyvät, jo olemassa olevat standardit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Joskus aihepiirissä ei vielä ole valmiina riittäviä standardeja: tällöin tulee selvittää tarve uusille standardeille ja hyödyntää niiden laadinnassa edelläkävijän roolia.
‍

EU näkee standardoinnin strategisesti tärkeänä. Viime vuonna julkaistussa standardointistrategiassaan EU:n komissio korostaa standardien olevan tärkeitä eurooppalaisen kilpailukyvyn ja teknologisen autonomian lisäämisessä. EU näkee lisäksi standardit tärkeänä keinona ilmasto- ja energiakriisin aiheuttamien haasteiden ratkaisussa. Komissio myös pyrkii tekemään innovoinnista standardoinnin avulla kannattavampaa, esimerkiksi kannustamalla tutkimuksen ja innovaation puiteohjelma Horisontti Eurooppa -hankkeiden toimijoita huomioimaan standardit ja mm. ennakoimaan uudet standardointitarpeet hyvissä ajoin. Tämä lisää tutkimuksen kaupallistamista ja muuta vaikuttavuutta.
‍

Sen sijaan Suomi ei valitettavasti ole vielä herännyt standardoinnin tärkeyteen. Olemme jääneet tässä verrokkimaitamme jälkeen. Esimerkiksi Ruotsilla on ollut kansallinen standardointistrategia jo vuodesta 2015. Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvyn ja edelläkävijäroolin vahvistamisen tueksi tarvittaisiin kuitenkin myös standardien nykyistä laajamittaisempaa, strategista hyödyntämistä.
‍

Nyt viimeistään on edistyttävä standardien hyödyntämisen suhteen: hallitusohjelmaan tulee saada kirjaus kansallisesta standardointistrategiasta, jossa standardit nostetaan innovaatio- ja teollisuuspolitiikan välineeksi vahvistamaan Suomen kilpailukykyä.