Tilastokeskuksen mukaan metsäteollisuus investoi vuonna 2018 yhteensä 943 miljoonalla eurolla. Tämä oli 13 prosenttia tehdasteollisuuden kokonaisinvestoinneista. Keskimääräinen vuotuinen investointi on vuosina 2009−2018 ollut lähes 800 miljoonaa euroa.

Metsäteollisuuden investoinneilla on ollut historiallisesti tuntuva merkitys Suomen talouteen ja menestykseen. Epäsuora vaikutus heijastuu laajasti muille tuotannon ja palveluiden toimialoille, investoinnit ovat sijoittuneet alueellisesti ympäri Suomea ja tuotannontekijöiden kotimaisuusaste on poikkeuksellisen korkea.

Yritysten halu investoida ei ole itsestäänselvyys. Yritykset kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla ja kilpailukykyinen toiminta edellyttää tarkkaa harkintaa investoinneista päätettäessä. Investointipäätöksiin vaikuttaa esimerkiksi raaka-aineen saatavuus, energian ja työvoiman hinta, infrastruktuurin kunto sekä toimitusketjun varmuus ja luotettavuus.

On tärkeää, että yritykset näkisivät Suomen investoinneille otollisena kohdemaana jatkossakin. Mitä asian eteen tulisi tehdä?

Uusiutuvasta raaka-aineesta meillä ei ole pulaa – puuta riittää. Energian hinnan tulisi olla kilpailukykyinen verrattuna muihin investoinneista kilpaileviin maihin, kuten Ruotsiin. Työn hinnan osuus tuotantokustannuksista korostuu erityisesti saha- ja levyteollisuudessa. Suomen Pankin ennusteen mukaan työn hinta laskee muissa maissa Suomeen verrattuna. Jos ennuste toteutuu, heikkenee Suomen kustannuskilpailukyky tuntuvasti.

BKT:n ennustetaan supistuvan tänä vuonna noin 7 prosenttia, ja kasvavan noin 3 prosenttia kahtena seuraavana vuonna. Ennusteeseen liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Vaihtoehtoisten skenaarioiden mukaan talouden supistuminen voi jäädä tänä vuonna 5 prosenttiin tai syventyä 11 prosenttiin. Tämä haastaa suomalaisen järjestelmän väistämättä eteen tulevien rakenteellisten muutosten käynnistämiseen.

Myös tuotantoa ja toimituksia haittaavat lakot vähentävät erityisesti vientiyritysten investointihalukkuutta. Maantieteellinen asemamme aiheuttaa yrityksille ylimääräisiä kuljetuskustannuksia kilpailijamaihin verrattuna. Mikäli kuljetusketju vielä yskii, tekevät ostajat omia johtopäätöksiään.

Megatrendit tukevat vahvasti sekä nykyisten että uusien metsäteollisuustuotteiden kysyntää; Afryn tekemän tutkimuksen mukaan metsäteollisuuden tuotteiden markkinat kasvavat globaalisti noin 200 miljardia euroa vuosina 2017–2030. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet saada siivu kasvavista markkinoista, kunhan yritysten toimintaedellytyksistä pidetään huolta.

Päättäjien on syytä olla valppaana, jotta kansallinen kustannuskilpailukykymme säilyy. Yritykset hoitavat oman osuutensa yhteiskunnan rahoittamisesta, kunhan toiminnan edellytykset mahdollistetaan. Metsäteollisuudella on lukuisia, vielä lopullista päätöstä odottavia investointihankkeita. Toivottavasti hankkeiden käynnistäminen ei jää siitä kiinni, että kilpailevat maat katsotaan houkuttelevammiksi.