Rakentamisen hiilijalanjälkeä halutaan pienentää lisäämällä kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa ja bioenergialähteenä. Suomalaisen puurakentamisen pääteemaksi halutaan nostaa korkeatasoisen arkkitehtuurin ja designin yhdistäminen ympäristötietoiseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen. Valtakunnallisen puurakentamisohjelman (TEM / MSO) tavoitteena on tarjota modernia puurakentamista nopeaksi ja kustannustehokkaaksi mahdollisuudeksi ja kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi myös suurimittakaavaisessa rakentamisessa.
Puun markkinaosuus yli kaksikerroksisissa asuinkerrostaloissa on Suomessa nyt alle 1 %. Puukerrostalojen markkinaosuus on tavoitteena nostaa 10 %:iin tämän hallituskauden aikana. Tehtävä ei ole mahdoton, sillä eri puolille Suomea on suunnitteilla mittavia uusia puukerrostalokohteita, jotka sisältävät yhteensä noin 5 700 puukerrostaloasuntoa.
Puukerrostalorakentamisessa suuri potentiaali
Suomen sahatavaran kulutuksesta noin neljä viidesosaa käytetään rakentamiseen. Maassamme on reilut puoli miljoonaa kesämökkiä ja joka vuosi rakennetaan noin seitsemän tuhatta uutta vapaa-ajan rakennusta. Vapaa-ajan rakennuksista lähes 99 % on puurakenteisia. Hirsirakentamisella on mökkirakentamisessa valta-asema.
Suomen rakennuskannasta noin 86 % on asuinrakennuksia, joissa on noin 2,85 miljoonaa asuntoa. Maahamme on rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana vuosittain noin 30 000 uutta asuntoa. Uudisasuntotuotannosta hieman vajaa puolet on omakotitaloja ja paritaloja. Näistä yli kahdeksan kymmenestä saa puurungon ja noin kolme neljäsosaa puujulkisivun. Joka kymmenes omakotirakentaja valitsee hirsitalon.
Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan toiseksi kerrostalovaltaisin maa. Noin 43 % maamme kaikista asunnoista sijaitsee kerrostaloissa. Uudisasunnoista noin neljä kymmenesosaa rakennetaan edelleen kerrostaloihin. Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja hallimaisissa rakennuksissa sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.
Tähän mennessä yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen yhdeksälle paikkakunnalle yhteensä 14 kohdetta, 32 taloa, 541 asuntoa. Seuraavat viisi taloa ja 103 asuntoa ovat rakenteilla Helsingin Viikkiin. Puisia monikerroksisia työpaikkarakennuksia on rakennettu kolme ja yksi on rakenteilla.
Puukerrostalojen rakentamista suurempi mahdollisuus voisi olla lähiökerrostalojen julkisivujen energiakorjaukset ja lisäkerrosrakentaminen, mikä on mahdollista puurakentamisen keinoin 15.4.2011 uudistuneiden palomääräystemme mukaan.
Valtaosa maamme lähiökerrostaloasunnoista on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla. Niissä on noin 570 000 kerrostaloasuntoa, jotka ovat välittömässä korjaustarpeessa. Jos nämä kaikki lähiökerrostaloasunnot energiakorjattaisiin nykyvaatimusten mukaisiksi, merkitsisi tämä arviolta reilun 30 miljardin euron urakkaa. Lisäksi jos kunkin lähiökerrostalon katolle rakennettaisiin yksi puinen lisäkerros, tarkoittaisi tämä noin 25 miljardin euron kokonaisurakkaa. Tämä olisi suomalaisen puurakentamisen uusi mahdollisuus, joka soveltuisi myös varteenotettavaksi vientituotteeksi.
Puurakentamisen koulutus tulee saattaa pikaisesti ajan tasalle kaikilla tasoilla Suomessa, jotta suurimittakaavaisen puurakentamisen kasvavaan kysyntään voidaan vastata. Myös ammatissa toimivien suunnittelijoiden ja työnjohtajien puurakentamisjatkokoulutusta on lisättävä.
