Albert Einstein lausui joskus oman työnsä osalta: ”Hankaluuden keskellä lojuu mahdollisuus”. Hän näki mahdollisuuden omassa työssään ja onnistui. Meillä metsätiedon tuottajilla ja käyttäjillä lienee myös mahdollisuus omassa lokerossamme, vaikka nykyinen metsätieto tuntuu joskus hankalalta hyödyntää. Metsätiedolla on Suomessa pitkä historia. Kuviotason metsätieto on ollut ja on edelleen metsätalouden tärkeä työkalu. Tieto voi olla metsänomistajan itse muodostama käsitys metsistään, metsäammattilaisen maastossa keräämää metsäsuunnittelutietoa, nykyteknologian mahdollistamaa kaukokartoitettua tietoa tai edellisten yhdistelmä. Yksi asia yhdistää näitä eri tietolähteiden tietoja: metsätalous ei toimi kunnolla ilman tietoa.
Metsätiedon hyödyntämistä rajoittaa käytettävissä olevan metsätiedon saatavuus ja laatu. Saatavuuden osalta metsänomistajan tilanne on hyvä. Metsään.fi palvelee metsänomistajia maksuttomasti ajantasaisen metsätiedon avulla noin 10,8 miljoonan yksityismaahehtaarin alueella ja noin 66 000 metsänomistajaa on käyttänyt tilaisuuden palvelun kautta hyväkseen. Metsään.fi-palvelun kautta metsänomistaja saa selkeää lisäarvoa metsätalouden harjoittamiseen. Palvelussa voi jakaa metsätietoa metsäalan toimijoille, tehdä tarjouspyyntöjä metsätöistä, hallinnoida nuoren metsän hoidon Kemera-asioita sekä katsella oman metsän metsätietoa. Kaikki nämä yhdistettynä kattavaan tietoon metsien luontoarvoista johtaa siihen, että metsänomistaja voi tehdä parempia päätöksiä metsänsä suhteen. Jokaisen metsänomistajan kannattaakin kaivaa verkkopankkitunnukset esille ja käydä tutustamassa palveluun!
Kaukokartoituspohjaisessa, tilastolliseen mallinnukseen perustuvassa tiedonkeruussa metsätieto lasketaan kuviotasolle tarkasti mitatuilta koealoilta. Kutakin metsikkökuviota vastaavat koealat etsitään kaukokartoitusdatasta mitattujen arvojen samankaltaisuuden perusteella verrattuna koealoilta mitattuihin arvoihin. Menetelmä tuottaa karkeasti sanottuna sitä tarkempaa tietoa, mitä pienempää on tiedonkeruun kohteena olevan metsikön vaihtelu. Sellaisilla kohteilla, jossa vaihtelu on suurta ja kaukokartoitusaineistosta ei ole mahdollista löytää olennaisia kohteita, tieto on epätarkempaa. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi nuoret taimikot ja monijaksoiset metsät. Näissä kohteissa julkista metsätietoa tarken-netaan maastossa kuviotasolla. Kaukokartoitetun metsätiedon muuttujista pituus ja puuston kokonaistilavuus ovat tarkkaa tietoa toimenpidekuviotasolla, mutta puuston ikä on huomattavasti vaikeampi ennustaa ja tarkkuus on huonompi. Kaukokartoituspohjaisen inventointimenetelmän tuottaman metsätiedon laadun vaihtelun tiedostaminen ja ymmärtämi-nen auttaa tiedon hyödyntämisessä metsätaloudessa. Metsäkeskus neuvoo mielellään metsänomistajia ja metsäalan toimijoita metsätiedon hyödyntämiseen liittyvissä asioissa.
Metsätiedon tulevaisuus näyttää valoisalta. Metsätiedon laatua kehitetään hallituksen mahdollistamassa kärkihankkeessa. Kehitysaskelia pyritään löytämään erityisesti tarkempien puulaji- ja puutavaralajitietojen sekä puuston laatutunnusten osalta. Julkinen metsätieto saavuttaa täyden kattavuuden vuonna 2020, jos edeltävän vuoden kesäsää on ilmaku-vauksille suotuisa. Julkisen metsätiedon saatavuus tulee parantumaan merkittävästi, kun metsätiedot tulevat avoimeksi tiedoksi. Toimijalle kattava kuviotason metsätieto mahdollistaa paremman asiakaspalvelun ja palveluiden kehittämisen sekä pienentää palvelutuotannon kustannuksia. Laajasti käytössä oleva kuviotason metsätieto on metsänomistajalle kilpailuvaltti pyydettäessä metsätöistä tarjouksia. Kyseessä on ilmiselvä win-win-tilanne.
