Talouden kansainvälisen toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti. Valtiovetoinen teollisuuspolitiikka on tehnyt paluun niin Aasiassa, Amerikassa kuin Euroopassa. Suomalaisten yritysten kilpailuasema on sen myötä heikentynyt globaaleilla markkinoilla. Pienelle avotaloudelle, joka taistelee kasvavan julkisen velkataakan kanssa, aromoton kilpailu kasvusta, osaajista ja investoinneista on liki ylitsekäymätön haaste.
‍

Fakta on, ettei meillä ole edellytyksiä osallistua avokätiseen valtiontukikilpailuun. Samalla kuitenkin tarvitsemme kasvua ja investointeja. Pelkästään leikkaamalla ja verottamalla emme ikinä saa julkista taloutta kuntoon. On siis pelattava omilla vahvuuksillamme.
‍

Orpon hallitus hakee parhaillaan aktiivisesti keinoja uupuvan talouskasvun vauhdittamiseksi Suomessa. Osana hallituksen ohjelmaa, työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisen strategian tavoitteenaan turvata teollisten työpaikkojen säilyminen Suomessa sekä vauhdittaakseen kasvua. Strategia kokoaa yhteen Suomen teollisuuden uudistumisen ja kasvun suuntaviivat ja antaa kokonaiskuvan hallituksen teollisuuspolitiikan painopisteistä. Samanaikaisesti se tarkastelee joitakin Suomen kannalta keskeisiä EU:n teollisuuspolitiikkaan liittyviä aloitteita ja kytkee ne kansalliseen teollisuuspolitiikkaan.
‍

Tuore strategia sisältää myös metsäteollisuudelle keskeisiä asioita. Samalla kun Suomi tarvitsee uusia innovaatioita, on tärkeää huomioida jo olemassa olevan teollisuuden toiminta- ja kehitysedellytykset. Iso osa innovaatioista nimittäin syntyy jo olemassa olevan teollisuusekosysteeminen sisällä. Strategia sisältääkin vientiteollisuudelle olennaiset kokonaisuudet, kuten toimintaympäristön kustannuskilpailukyvyn, investointimyönteisyyden sekä keskeisten tuotantotekijöiden saatavuuden turvaamisen.
‍

Osana kokonaisstrategiaa laadittu logistiikkaosuus sisältää niin ikään paljon toimialalle tärkeitä toimenpidesuosituksia, kuten kansainvälinen saavutettavuus, raaka-aineen kuljettamisen edellytysten parantaminen sekä logistiikan kilpailukyvystä huolehtiminen.
‍

Ilahduttavaa on sekin, että strategia huomioi EU-tasolla metsäteollisuudelle keskeisiä päämääriä. Suomen EU-avaintavoitteita peilaten strategiassa nostetaan esille biotalouden mahdollisuudet ja ratkaisut osana EU:n kilpailukykyä ja resilienssiä. Samaten strategiassa korostetaan, että Suomen on hyödyttävä EU:n yhteisistä infrastruktuurihankkeista ja unionin on myös huomioitava Suomen logistiset erityispiirteet.
‍

Asetetut tavoitteet ovat vaikuttavia. Teollisuuspoliittisen strategian toimintaympäristöanalyysiä ja toimenpidelinjauksia hyödynnetään keväällä hallituksen puoliväliriihessä. Virkamiesten ansiokkaan työn jalkauttamiseksi tarvitaan nyt - kenties kipeämmin kuin koskaan - teollisuuden toiminta- ja kilpailuedellytyksiä edistäviä poliittisia päätöksiä.
‍

Suomen investointiympäristön kilpailukykyä on myös vahvistettava ennakoitavalla sääntelyllä ja riittävillä kannustimilla. Lisäksi julkista ja yksityistä rahoitusta on käytettävä tehokkaammin elinkeinoelämän tarpeisiin talouskasvun mahdollistamiseksi.
‍

Haluatko keskustella metsäteollisuuden kilpailukykynäkökulmista lisää? Ota yhteyttä tai nykäise hihasta, kun nähdään.