Uutishuone

Blogit

Vientiteollisuuden verojalanjälki selvitettiin – verojen ja maksujen määrä voi yllättää

Suomalaiselle teolliselle osaamiselle riittää maailmalla kysyntää. Se näkyy myös yhteiskunnan verokertymässä.

Summa voi kuulostaa suurelta, sillä konsulttiyhtiö KPMG:n tekemän selvityksen mukaan vientiteollisuuden vaikutus verokertymään Suomessa vuonna 2017 oli 28,4 miljardia euroa. Selvityksen tilasivat vientiteollisuuden keskeiset järjestöt Metsäteollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry.

Tarkemmin vaikutus kuvaa verojen ja veronluonteisten maksujen määrää, mikä muodostuu vientiteollisuuden toiminnasta Suomessa. Yksityiskohtaisempi lista on pitkä mutta syytä muistaa, kun päättäjät tekevät seuraavan kerran veroratkaisuja.

Perustelu teollisuuden verojen kiristyksille löytyy usein yksittäisen veron pienestä suhteellisesta osuudesta. Yritysten näkökulmasta kyse on kuitenkin aina kokonaisuudesta. Tärkeää on vertailu keskeisiin kilpailijamaihimme. Kannattaako seuraava investointi tehdä Suomeen?

KPMG:n selvityksessä toimialan välitön verokertymä sisältää:

– yhteisö- ja arvonlisäverot

– työnantajan ja työntekijän veroluonteiset sosiaalivakuutusmaksut

– työntekijöille maksettujen palkkojen tilitetyt ja vientiteollisuuden yksityishenkilöille maksamien osinkojen ennakonpidätykset

– lisäksi välittömään verokertymään luetaan vientiteollisuuden yritysten maksamat ympäristöverot ja kiinteistöverot.

Vientiteollisuuden välittömästä toiminnasta syntyvät välilliset vaikutukset muilla toimialoilla näkyvät myös kokonaisvaikutuksissa. Esimerkiksi monen palveluyrityksen tärkeät asiakkaat löytyvät vientiteollisuudesta.

Lisäksi vientiteollisuuden välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten muodostama yksityinen kulutus eli niin sanottu tulovaikutus synnyttää liikevaihtoa eri toimialoilla. Siksi sekin vaikuttaa verokertymään. Verokertymän ansiosta julkisella sektorilla muodostuu työllisyyttä, jonka vaikutukset on myös sisällytetty arvioon välillisistä ja tulovaikutusten verokertymistä.

Entä mikä on vientiteollisuuden merkitys suhteessa Suomen verokertymään? Kokonaisuudessaan vientiteollisuuden välittömät, välilliset ja tulovaikutukset vastaavat noin 34 prosenttia kokonaisverokertymästä, jossa on huomioitu samat erät.

Vientiteollisuuden verotuottojen osuus kannattaa suhteuttaa yhteiskunnan verotuottoihin ilman eläkeläisten, työttömien ja sosiaalietuisuuksien veroja ja maksuja. Lisäksi kokonaisverokertymään luetaan esimerkiksi perintö- ja lahjavero sekä varainsiirtovero, mutta ne eivät sisälly selvitykseen.

Tämä vientiteollisuuden veroroolia kuvaava 34 prosentin suhdeluku on pienempi kuin vientiteollisuuden arvonlisän suhdeluku. Suhteutettuna Suomen kansantalouteen vuonna 2017 vientiteollisuus saa aikaan noin 46 prosenttia arvonlisäyksestä. Lukujen ero johtuu käytännössä arvonlisäverosta, sillä esimerkiksi normaali vientikauppa ei aiheuta arvonlisäveron suoritusvelvollisuutta Suomessa.

Vientiteollisuus on edelleen hyvinvointiyhteiskunnan merkittävä rahoittaja.

Tietoa meistä

Jaa julkaisu:

Lisätietoja

Metsäteollisuus ry
Forestindustries

Pikalinkit

Uutishuone

Lisää aiheesta

Artikkelit
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu vähintään 23 ja enintään 33 jäsentä, jotka valitaan vuosittain syyskokouksessa seuraavaksi kalente…
Blogit
PEFC-sertifiointi toimii käytännön työkaluna, joka yhdistää monimuotoisuuden turvaamisen ja aktiivisen metsänhoidon ottaen huomioon paikalliset olosuhteet.
Blogit
Metsäsektori ei lepää laakereillaan vaan panostaa tutkimukseen ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen.
Uutiset
Afryn tekemä, raaka-aineen hankinnasta tavaravientiin ulottuva päästöselvitys ja päästövähennysskenaario on osa metsäteollisuuden ilmastotiekartan päivitystä.
Blogit
EU:lla on nyt tilaisuus vahvistaa metsäsektorin merkitystä siirryttäessä kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Uutiset
Metsäteollisuuden kevätseminaarissa puhuttiin Suomen 30-vuotisen EU-jäsenyyden suomista mahdollisuuksista ja sen tuomista haasteista. Eniten huomio kiinnittyi turvallisuuteen ja teollisuuden kilpailukykyyn.