Metsäteollisuudella on hyvät mahdollisuudet menestyä Suomessa, kunhan toiminta säilyttää kilpailukykynsä. Meillä on modernit tuotantolaitokset, raaka-ainetta, energiaa ja osaavaa työvoimaa.
Vientiteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaa vahvasti menestymistä tukeva teollisuuspolitiikka. Työmarkkinoilla kaikki on kuitenkin omissa käsissämme – jos teemme oikeita päätöksiä, voimme vaikuttaa osaltamme siihen, että Suomeen saadaan uusia investointeja.
Suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyky on selkeästi rapautunut suhteessa tärkeämpiin kilpailijamaihimme. Esimerkiksi Saksassa on vienti alkanut jälleen vetää, vaikka suuri osa Eurooppaa kärsii vielä finanssikriisin aiheuttamista ongelmista. Suomen työlainsäädäntö ja työehtosopimukset kuvastavat edelleen aikaa, kun vientiteollisuutta voitiin parantaa devalvaatiolla.
Raamisopimuksella rauhaa, muttei kilpailukykyä
Viime syksynä aikaansaatu raamisopimus rauhoitti työmarkkinat ja se takasi työrauhan kahdeksi vuodeksi. Lisäksi mukaan sopimukseen saatiin myös metsäteollisuudelle elintärkeä logistiikkaketju.
Raamisopimus ei kuitenkaan riittänyt parantamaan vientiteollisuuden kilpailukykyä. Se ei tuonut joustavuutta työehtosopimuksiin, vaan pikemminkin lisää jäykkyyttä. Raamisopimuksen lainsäädäntöä valmistelevat työryhmät uhkaavat vielä lisätä työelämän jäykkyyksiä, joten menemme Suomessa aivan eri suuntaan kuin esimerkiksi Saksassa. Ilman työmarkkinoiden perusteellista uudistamista ero Suomen keskeisiin kilpailijamaihin kasvaa.
Raamisopimuksessa määriteltiin palkankorotuksiin selkeästi paikallisesti sovittavan palkan osuus. Kuitenkin käytännössä suurin osa paikallisista korotuksista muodostuu yleiskorotuksesta eikä järjestelmä toimi kuten sen alun perin oli tarkoitus.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on aina osattu sopia asioista. Sopimisesta tai sopimuksen muodosta ei kuitenkaan saa muodostua itseisarvoa, joka heikentää vientiteollisuuden kilpailukykyä. Työnantajilla ja työntekijöillä on taatusti yhteisenä päämääränä tehdä Suomesta kilpailukykyinen toimintaympäristö, jotta vienti vetää ja yhteiskuntamme hyvinvointi on taattu. Siihen tarvitaan myös joustoa työmarkkinoilta.