Kyllä biologillakin voi yksi monokulttuuri olla, ajattelin perustaessani pientä nurmialuetta talon ympärille. Ensimmäiset vuodet jaksoin vaalia ideaa. Vähitellen vesimyyrä, voikukat ja useampi laji sammalia saivat huomaamaan, että ajalle, vaivalle ja rahalle on parempaakin käyttöä. Luontoa vastaan voi taistella, mutta onko siinä mitään järkeä?
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden managereita ovat vesi, lumi, tuuli, tuli, sienet, hyönteiset ja motokuskit. Listan ensimmäiset kuusi luontaista häiriötekijää pitävät huolen, että talousmetsät tuppaavat joka hetki muuttumaan monimuotoisempaan suuntaan.
Motokuskit erottuvat luontaisista häiriötekijöistä siinä, että he tarvitsevat metsänomistajan hyväksymän työohjeen monimuotoisuuden lisäämiseen.
Työohjeessa voi lukea esimerkiksi: säilytä lehtipuusekoitus, jätä tavanomaista laajempi säästöpuuryhmä, tee 5 tekopökkelöä /ha, jätä metsätaloudellisesti vähäarvoisia puulajeja kasvamaan. Kaikki nämä ovat metsänhoidon suositusten mukaisia, laajasti hyväksyttyjä luonnonhoitotoimia.
Motokuskin tulee nykyään pystyä melko itsenäisesti huolehtimaan sertifioinnin ja lainsäädännön vaatimusten toteutumisesta hakkuussa. Lisäksi valtaosa kuskeista – uskon näin – jättäisi mielellään koskematta kohtiin, joissa harjaantunut mieli ymmärtää, ettei noista rangoista ikinä kunnon tukkia saada. Ei luontoa vastaan kannata taistella.
Jättäisi, mutta ei oikein voi, ellei monimuotoisuusarvoja korostavaan hakkuuseen ole selkeää mandaattia metsänomistajalta. Monimuotoisuuden lisääntymiseen johtavien, lain ja sertifioinnin vähimmäisvaatimustason ylittävien, suositusten soveltaminen on yksin metsänomistajan vallassa.
Keräsimme metsäalan yhteisessä Monimetsä-hankkeessa noin sadan metsäammattilaisen näkemyksiä keinoista, jolla voitaisiin nopeasti lisätä metsänkäytön kestävyyttä ja luonnonhoidon tasoa. Selvitykseen perustuen valittiin kolme toimintamallia kokeiltavaksi kuluvan vuoden aikana.
Yksi kokeiluista tehdään puukauppa- ja metsänhoitopalveluneuvotteluissa. Toimintamallissa metsäammattilaiset tekevät luonnonhoidon tarkistuslistan avulla aloitteen ja selvittävät metsänomistajan tavoitteet monimuotoisuutta lisäävien suositusten käytöstä. Tavoitteet välittyvät moton koppiin, jossa kuski voi turvallisin mielin antaa monimuotoisuuden kehittyä sinne, missä sitä näyttäisi olevan tuloillaan.
