Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyksen vaikutukset ovat olleet laajamittaisia. Metsäteollisuudessa vaikutukset näkyvät etenkin raaka-aineen hankinnassa sekä haasteina logistiikassa.

‍

EU asetti Venäjälle metsäteollisuutta koskevat pakotteet huhtikuun alussa. Viidennessä pakotepaketissa kiellettiin puun ja puutuotteiden osto, tuonti ja siirto unioniin Venäjältä tai Venäjän kautta. Kielto koski myös palveluita, kuten tuotteiden valmistusta ja rahoituspalveluita. Pakotteet sisälsivät kuitenkin kolmen kuukauden siirtymäajan ns. vanhoille sopimuksille, joiden puitteissa tuontia voitiin jatkaa heinäkuun alkuun saakka. Tullin tuontitilasto osoittaa, että esimerkiksi hakkeen ja polttopuun, raakapuun sekä sahatavaran tuonti oli elokuussa päättynyt, eli pakotteet ovat alkaneet toimia.

‍

Metsäkeskustelua seuranneet ovat todennäköisesti törmänneet lausahdukseen: "Käännetään katse kotimaan harvennuksiin ja tuontiin lähialueilta". Lähialueen tuonnilla tarkoitetaan lähinnä Baltiaa, Ruotsia ja jossain määrin Saksaa. Ruotsissa on oma jalostava teollisuutensa, joka on myös riippuvainen tuonnista. Baltiassa kilpailu puuraaka-aineesta on viimeisen vuoden aikana koventunut, mikä on tietysti heijastunut raaka-aineiden hintoihin.

‍

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-lokakuussa puuta yksityismetsistä 27,4 miljoonaa kuutiota. Puukauppa on kesän jälkeen saanut vauhtia, ja syksyn aikana puuta on ostettu edellisvuosien vastaavaa aikaa vilkkaammin. Samanaikaisesti metsäyhtiöt ovat laajalla rintamalla vahvistaneet hankintaorganisaatioitaan, joten kiinnostus kohdistuu aidosti kotimaan metsiin.

‍

Kotimaisen raaka-aineen hankinnassa haasteeksi muodostuu logistiikka. Tieverkoston korjausvelka on kasvanut ja metsäteollisuuden kannalta tilanne näkyy erityisesti alempiasteisella tieverkolla ja yksityisteillä. Rautateillä on jo pitkään törmätty vaunupulaan kuljetusten ollessa huipussaan. Tätä onnistuttiin helpottamaan toistaiseksi voimassa olevalla lakimuutoksella, joka sallii ulkomaille rekisteröityjen vaunujen käytön kotimaan liikenteessä. Tästä iso kiitos asianosaisille. Radoille ei kuitenkaan mahdu määräänsä enempää liikennöintiä. On tärkeää huolehtia jatkossakin ratojen riittävyydestä sekä korjausvelan ja kapasiteetin pullonkaulojen purkamisesta.  Lisäksi tarvitaan riittävä määrä puuterminaaleja ja lastausasemia. Haasteista huolimatta täytyy muistaa, että esimerkiksi VR Transpoint kuljetti elokuussa ennätysmäärän raakapuuta rautateitse kotimaassa – yli 1,2 miljoonaa kuutiometriä.

‍

Metsäkeskustelua seuranneet ovat todennäköisesti myös törmänneet lausahdukseen: "Metsäteollisuus kaivoi vanhan kuljetusmuodon naftaliinista”.  Suomen uittoyhdistyksen mukaan esimerkiksi Vuoksen vesistöalueella uitto on edullisin tapa kuljettaa puuta. Nykyhinnoilla ero on noin 20 % verrattuna muihin kuljetusmuotoihin.

‍

Uittokausi on juuri päättynyt. Kauden aikana puuta uitettiin liki 600 000 m3, joka on noin kolmannes enemmän kuin vuosi sitten. Uittamalla kuljetettu puumäärä merkitsee yli 10 500 kuorma-autollista vähemmän tieverkollamme. Lähivuosina uittomäärän ennakoidaan lisääntyvän, ja muun muassa Metsähallitus otti uiton käyttöön seitsemän vuoden tauon jälkeen. Myös Stora Enson suunnitelmissa on käynnistää puun uitto uudelleen.

‍

Kolmas usein toistunut lausahdus on ollut, että: ”Suomi on saari tai ainakin pussin perukalla”. Metsäteollisuuden viennin arvo vuonna 2021 oli 13,2 miljardia euroa, eli 19 % Suomen koko tavaraviennin arvosta.  Metsäteollisuuden tuotteita kuljetettiin vientinä 19,8 miljoonaa tonnia, josta meriteitse yli 90 prosenttia. Merikuljetusten merkitys todennäköisesti korostuu, kun VR:n rautatiekuljetukset Venäjän halki vuoden vaihteessa päättyvät. Tilanne myös Itämerellä korostuu ja ainakin tällä hetkellä vastaamatta jää kysymys, onko Itämeri jatkossa rauhan meri vai jotain muuta.

‍