Päivä alkoi surullisesti, kun Stora Enso ilmoitti aikeistaan sulkea lähes koko Veitsiluodon metsäteollisuusintegraatin Kemissä. Vain saha jäisi jäljelle. 670 suoraa työpaikkaa on katoamassa tehtaalta ja vähintään saman verran tehtaan alihankintaketjusta. Se on kova isku Lapille ja laajemminkin suomalaisen hyvinvoinnin rakentamiselle.

‍

Paperin käyttö on vähentynyt trendinomaisesti jo parikymmentä vuotta. Sähköinen media valtaa alaa painetuilta lehdiltä ja koronakriisi on antanut markkinaan ylimääräisen iskun, kun etätyöt ja etäkoulut vähentävät toimistopapereiden kysyntää. Näitä tuotteita Veitsiluodossa on valmistettu. Paluuta vanhaan ei ole ja kysyntä on asettumassa pysyvästi koronaa edeltävää tasoa alemmalle.

‍

Supistuvassa markkinassa vain kilpailukykyisin pärjää

‍

Kyllä, kyse on markkinoiden muutoksesta, mutta ei vain siitä. Maailmassa käytetään tulevaisuudessakin paperia. Ei yhtä paljon kuin ennen, mutta paljon kuitenkin. Supistuvassa markkinassa vain kilpailukykyisin pärjää. Siinä on Suomen ongelma: kun kustannusrakenne on kestämätön, on edessä tuotannon alasajo. Viime syksynä Kaipola, nyt Veitsiluoto. Suuria koneita, kokonaisia tehtaita.

‍

Yksittäisiä paperikoneita on vuosien saatossa suljettu paljon. Osa on myös muutettu valmistamaan tuotteita, joissa liiketoiminnan näkymät ovat paremmat. Esimerkiksi pakkauskartongeilla menee vahvasti mm. nettikaupan siivittämänä.

‍

Kaikki tiivistyy lopulta eri maiden, yritysten ja yksittäisen laitosten kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla. Suomessa toimivan teollisuuden kilpailukyvyn ongelmat ovat osin omaa aikaansaannosta. Tuotteilla on maailmamarkkinahinnat ja jos kysyntä laskee, on myös hinnoissa paine alas. Kotimaiset kustannukset ovat kuitenkin samaan aikaan nousseet. Esimerkiksi käy, kun maamme hallitus vasta viime vuonna päätti 11% dieselveron korotuksesta, jonka aiheuttamaa kuljetuskustannusten nousua on vaikea siirtää kaikkien suomalaisten vientituotteiden hintoihin. Suomi on kaukana markkinoista, etäisyyden tuomaa kilpailukykyhaittaa pitäisi kaventaa eikä kasvattaa.

‍

Kehysriihessä pöydällä on mm. paperitehtaille erittäin kriittinen päätös nk. päästökauppakompensaatiosta

‍

Maan hallitus kokoontuu tällä viikolla kehysriiheen. Pöydällä on mm. paperitehtaille erittäin kriittinen päätös nk. päästökauppakompensaation tulevaisuudesta. Viime syksynä sen jatkosta linjattiin budjettiriihen yhteydessä, nimi on tarkoitus muuttaa teollisuuden sähköistämisen tueksi, mutta yksityiskohdat jäivät auki. Nyt tiedot asian ennakkovalmistelusta ovat huolestuttavia. Jos kilpailijamaat jatkavat päästökaupan huutokauppatulojen EU:n sallimaa täyttä palautusta ja Suomi ottaa käyttöön vesitetyn mekanismin, tulee maatamme rasittava kilpailukykyero kasvamaan päästöoikeuksien hinnan noustessa. Tekisimme taas itse päätöksen, jolla omat tehtaamme joutuisivat muita huonompaan asemaan.

‍

Kestävän talouskasvun kiihdyttäminen ja hyvinvoinnin turvaaminen vaativat nykyistä joustavampaa ja kilpailukykyisempää toimintaympäristöä. Sitä hallitus voi luoda harjoittamalla pitkäjänteistä ja ennustettavaa, tulevaisuususkoa luovaa teollisuuspolitiikkaa. Uudet, kilpailijamaista poikkeavat rasitteet eivät sitä ole.  

‍

Hallituksen on nyt ymmärrettävä, että päätöksiä paikallisen sopimisen uudistamiseksi on tehtävä

‍

Myös työmarkkinakysymyksillä on merkityksensä. Vuosi sitten metsäteollisuudessa lakkoiltiin viikkokausia. Palkkoja piti saada ylös ja kikytunteja pois. Tämä juuri koronan alla. Syksyllä Metsäteollisuus ry ilmoitti lopettavansa valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen. Eri yrityksiä ja täysin erilaisia liiketoimintoja ei voida kannattavasti kehittää samoilla työehdoilla, vaan tehtaiden kilpailukyvyn parantamiseksi on siirryttävä aitoon yritystason paikalliseen sopimiseen. Työmarkkinajärjestöjen yritykset edistää paikallista sopimista ovat kerta toisensa jälkeen ajaneet karille. Kovasti on edistetty, mutta edistytty ei ole. Maan hallituksen on nyt ymmärrettävä, että päätöksiä paikallisen sopimisen uudistamiseksi on tehtävä. Jos rakenteita ei muuteta, ne murtuvat.

‍

Päivän surullisten Veitsiluodon uutisten keskellä on nähtävä myös pilven hopeiset reunukset. Metsäteollisuus valmistaa uusiutuvasta raaka-aineesta tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisia tuotteita ja torjua ilmastonmuutosta. Monissa metsäteollisuuden liiketoiminnoissa menee hyvin. Sahatavaran, sellun ja pakkauskartonkien markkina vetää ja Suomeen myös investoidaan eri paikkakunnilla. Suuriakin hankkeita on käynnissä - mm. samaisessa Kemissä, jossa nyt suljetaan.

‍

Kilpailukykyyn kannattaa kuitenkin panostaa. Se on hyväksi sekä uusille investoineille että nykyisten tehtaiden säilymiselle. Suomen teollista pohjaa on vahvistettava, jotta talous saadaan terveeksi ja nykyisenkaltainen hyvinvointiyhteiskunta on mahdollista säilyttää.

‍