Suomi ja koko maailma ovat ennenäkemättömän nopeasti joutuneet odottamattomaan poikkeustilaan. Emme tiedä mitä on edessä, epävarmuus painaa ihmisten mieliä ja lamauttaa talouden, hyvinvointimme perustan. Korona-viruksen aiheuttaman kriisin kestoa ja lopullisia seurauksia voidaan vasta arvailla, mutta selvää on, että vaikutukset tulevat olemaan suuret.



Juuri nyt käsillä on akuutti ja vakava kriisi, joka koettelee jokaisen suomalaisen arkea. Ihmisten terveys, jopa henki ovat vaarassa, mutta huoli on syvä myös toimeentulon ja taloutemme tulevaisuuden vuoksi. On olemassa suuri riski syvien ja hitaasti korjaantuvien - jopa 1990-luvun laman seurauksia pahempien - vaurioiden syntymiseen.

Metsäteollisuus ja metsäala kokonaisuutena ei ole kriisin alussa ollut eniten kärsivien joukossa. Pahiten kriisin ensi-isku on osunut palvelusektorin yrityksiin. Kun vaikkapa matkailu- ja ravintola-ala on riepoteltu kaaokseen, on metsäteollisuus pystynyt sitkeästi jauhamaan kansantalouden kipeästi kaipaamaa tuotantoa ja vientiä maailmalle. Tämä viennin veto on ollut vaikeassa tilanteessa äärimmäisen tärkeää.

Metsäteollisuuden toimialojen ja yritysten välillä on kuitenkin suuria eroja. Osa yrityksistä sinnittelee, osa on vaikeuksissa. Sanoma- ja aikakauslehtipaperien kulutus on pudonnut, sahateollisuuden ja puusepänteollisuuden kotimaanmarkkina ja vienti heikkenevät rakentamisen hiipuessa. Toisaalla pakkausmateriaalien ja pehmopapereiden kulutus kasvaa edelleen. Kaikkia yrityksiä kuitenkin painaa yhteinen huoli työssä käyvien ihmisen terveydestä ja logistiikkaketjujen kestävyydestä, kysyntänäkymien ja kasvun heikkenemisestä.

Suomalainen yhteiskunta on kriisin keskellä osoittanut toimivuutensa. Nyt on olennaista huolehtia siitä, ettei maamme tyystin pysähdy. Talouden pyörät on pidettävä pyörimässä, muuten jarrutus voi aiheuttaa pahempaa jälkeä kuin virus itse. Hyvinvointimme – se että voimme pitää kaikista huolta – rakentuu talouden, tarkemmin sanottuna teollisen tuotannon ja viennin varaan. Siksi teollisen tuotannon edellytyksistä on pidettävä huolta. Samalla kun suomalaiset juuri nyt tekevät kaikkensa, että akuutista kriisistä selvitään, on jo viipymättä suunniteltava, kuinka nousemme nopeasti ylös. Toisin kuin finanssikriisin jälkeen, meidän on kyettävä tarttumaan uuteen kasvuun hanakasti. Tämä edellyttää terveen yritystoiminnan jatkuvuutta.

Korona-virus lyö ankaran kuopan talouskasvuun. Esitetyissä arvioissa bruttokansatuotteemme arvioidaan supistuvan vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana jopa 10 %. Julkinen talous tulee olemaan koetuksella, hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet ovat viimeistään nyt kääntyneet utopiaksi ja valtiolla on entistä raskaampi velkataakka kannettavanaan. Tämä on nyt faktaa ja aiemmat tavoitteet tulee laittaa uusiksi. Yrityksiä on pelastettava ja yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä on tuettava, sillä julkinen taloutemme nousee kanveesista vain yksityisen sektorin vetämänä.

Maamme hallituksella ja eduskunnalla on nyt kädet täynnä töitä. Tulevalla viikolla käytävässä kehysriihessä keskustelua hallitsevat kysymykset välittömästä selviytymisestä. Silti kehysriihessä tulisi kyetä myös nostamaan katsetta horisonttiin ja eteenpäin. Nyt olisi kyettävä katsomaan kriisin yli, tekemään teollisuusmyönteisiä päätöksiä, jotka tukevat tulevia investointeja ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Konkreettisena toimena hallitus voisi perua erityisesti yrityksiin kohdistuvat polttoaineverojen korotukset ja pidättäytyä tulevista päätöksistä, joilla suomalaisen teollisuuden kustannuskilpailukykyä heikennetään. Elinkeinoelämän toimintaympäristöä vahvistavia investointeja, kuten infrarakentamista tulisi aikaistaa ja nopeuttaa. Siten tuettaisiin kehitystä, jolla Suomi nousee tästä kriisistä. Suomi kyllä nousee, kyse on vain kuinka nopeasti - siihen voimme itse vaikuttaa.