Takaisin

Metsäteollisuus ry:n päättäjäseminaari keskittyi muutostarpeeseen, työmarkkinoihin ja hallituksen puolivälitarkasteluun

Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Pesonen korosti, että Suomen veropolitiikkaa ja lainsäädäntöä pitää arvioida myös kansainvälisen kilpailun näkökulmasta.

Metsäteollisuus ry:n päättäjäseminaari kokosi torstaina Helsingin pörssitalolle noin 200 vaikuttajaa keskustelemaan biotalouden menestyksen edellytyksistä ja työmarkkinoiden murroksesta. Tilaisuuden avauspuheenvuoron piti hallituksen puheenjohtaja Jussi Pesonen.

Pesosen mukaan metsäteollisuudella menee tällä hetkellä kohtuullisen hyvin. Hän muistutti, että määrätietoisen rakennemuutoksen jälkeen ala on uusiutunut. Metsäteollisuusyritysten taloudellinen jalanjälki on mittava.

”Tämän muutostarinan täytyy jatkua”, Pesonen sanoi.

Hänen mukaansa muun muassa digitalisaatio ja robotiikka luovat myös uusia mahdollisuuksia.

Muutosten takia metsäteollisuus vahvistaa edunvalvontaansa monella eri alueella, työmarkkinoista kauppapolitiikkaan.

Pesosen mukaan usein ei nähdä, että Suomi on globaalissa kilpailussa. Keskustelua hallitsee sisäpolitiikka. Esimerkiksi dieselvero, energiavero tai päästökauppakompensaatio eivät ole kuitenkaan vain kotimaan asioita. Suomen veropolitiikka ja lainsäädäntö ovat mitä suurimmassa määrin kansainvälisiä kysymyksiä.

”Kyse on siitä, tarjoaako Suomen verotus täkäläisille yrityksille tasavertaiset, symmetriset mahdollisuudet kuin kilpailijamaissa. On tuhoisaa, jos asioita tarkastellaan vain valtion budjettivajeen tai sisäpolitiikan näkökulmasta”, Pesonen muistutti.

Pesonen puolusti myös vapaakauppaa. Hänestä vapaakauppaankin liittyvä keskustelu pitää sisällään ristiriidan: Vapaakauppaa kannatetaan, mutta samaan aikaan halutaan ylläpitää kotimaisia jäykkyyksiä esimerkiksi verotuksessa, lainsäädännössä, luvituksessa tai työmarkkinoilla.

”Meidän teollisuudellamme on yksi Suomen vanhanaikaisimmista työehtosopimuksista.”

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) iloitsi Pesosen puheen jälkeen talousnäkymien piristymisestä. Hallituksella riittää kuitenkin hänen mukaansa työtä.

”Kenenkään ei pidä sortua kuvittelemaan, että Suomen savotta olisi ohi.”

Lintilän mukaan viimeaikojen tapahtumat työmarkkinoilla huolestuttavat. Hallitus ei ole hänen mukaansa kuitenkaan työntymässä työmarkkinaosapuoleksi.

Lintilä myös muistutti, että Sipilän hallituksen ohjelmasta löytyy kunnianhimoisempia tavoitteita kuin mitä EU edellyttää, esimerkiksi uusituvan energian suhteen. Ministerin mukaan biomassan saatavuuden varmistaminen on edellytys uusille investoinneille.

Teollisuuden kustannuksia ei pidä lisätä

Lintilä jatkoi keskustelua paneelissa, jonka juontaja Anna Sorainen aloitti kysymällä hallituksen keskeisestä lupauksesta. Sen mukaan teollisuuden kustannuksia ei lisätä tällä vaalikaudella. Esimerkiksi teollisuuden energiaverojen korottaminen olisi myös kilpailukykysopimuksen vastaista.

”Uskon siihen, että kilpailukykysopimuksen vastaisesti ei tulla toimimaan”, Lintilä sanoi.

Sen sijaan hallitus aikoo tukea tutkimus- ja kehitystoimintaa. Valtiontalouden tiukat kehykset kuitenkin muodostavat haasteen.

Kansanedustaja Harri Jaskari (kok) pohtikin paneelissa, mistä tki-rahat otetaan – heikentämättä teollisuuden kilpailukykyä.

Myös kansanedustaja Kaj Turunen (ps) vakuutti, että hallituksen ohjelmasta pidetään kiinni. Tki-satsaus täytyy hänenkin mukaansa tehdä kilpailukykyä vaarantamatta.

Oikea päätös olla lisäämättä teollisuuden kustannuksia tehtiin jo edellisessä hallituksessa, kansanedustaja Sirpa Paatero (sd) puolestaan muistutti.

Poliitikkopaneeli piti myös tärkeänä, että metsien kasvavan talouskäytön ja biotalouden edellytykset turvataan Brysselissä. Eduskunnan talousvaliokuntaa johtavan Kaj Turusen mukaan asia on ”pakko” hoitaa. Hän myös korosti yhdellä äänellä puhumisen merkitystä.

Syksyn neuvottelukierroksella pitää kantaa vastuuta

Työmarkkinapaneelissa keskustelivat Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen ja Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. Kysymys siitä, miten viennin kustannuskilpailukyvystä huolehditaan syksyn neuvottelukierroksella, nousi pääosaan.

Pärssinen muistutti, että uuden, viennin kustannuskilpailukykyyn perustuvan työmarkkinamallin rakentamisen käynnistäneessä kilpailukykysopimuksessa puhuttiin tavoitteista.

”Tavoitteet eivät ole kadonneet mihinkään. Prosessi ei ole itsetarkoitus, vaan lopputulos”, Pärssinen sanoi.

Metsäteollisuuden tavoitteena on uudistaa jäykkiä työehtosopimuksia.

Jalosen mukaan nyt näyttää siltä, että edessä on perinteisen kaltainen liittokierros. Hän korosti kustannustenhallinnan merkitystä syksyllä.

Myöskään Riku Aallon tämänhetkisen käsityksen mukaan uutta työmarkkinamallia ei synny. Omassa puheenvuorossaan Aalto totesi, että palkansaajien ja työnantajien näkemykset ovat työmarkkinoilla etääntyneet toisistaan.

”Jokainen liitto asettaa omat tavoitteensa. Ne eivät välttämättä ole yhtenevät”, Aalto arvioi syksyä.

Pärssinen muistutti, että metsäteollisuus avaa työmarkkinakierroksen ja korosti kaikkien työmarkkinatoimijoiden vastuuta. Viennin sopimusten kustannusvaikutusta ei tule muilla aloilla ylittää. Myös Jalonen korosti päänavauksen merkitystä.

EU:ssa käynnissä ”supervuosi”

Seminaarin päätti Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen, joka korosti kansainvälisen toimintaympäristön haasteita. Vapaakaupan haastaminen on erityisesti pienelle avotaloudelle ongelma.

Myös EU on myllerryksen keskellä. Samaan aikaan EU käy läpi ”supervuotta”. Edessä on lukuisia yrityksille tärkeitä päätöksiä ennen kaikkea energia- ja ilmastopolitiikassa.

Kotimaassa hallituksen on puolivälitarkastelussaan pidettävä lupauksistaan kiinni. Jaatisen mukaan tki-rahoituksen löytämisessä voisi auttaa metsähakesähkötuen poistaminen. Se vääristää kotimaisia markkinoita ja syntyi aikanaan aivan erilaisessa markkinatilanteessa.

Jaatinen myös muistutti, että metsäteollisuudelle kilpailukykysopimus oli vaikea ratkaisu. Hänen mukaansa alakohtaisten neuvotteluiden lopputulos on metsäteollisuudessa kuitenkin paras tai parhaimpien joukossa.