Takaisin

Metsäteollisuus ry ei ole kaatanut Suomen mallia – lue selvennys työmarkkinakierrokseen liitetyistä käsitteistä

Julkinen keskustelu etsii  Suomen mallin kaatajaa. Selkeyden takia syksyn työmarkkinakierrokseen liitettyjä käsitteitä ja vaiheita on syytä avata:

1. Suomen malli

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt neuvottelivat viime vuonna kilpailukykysopimuksen, johon ne kirjasivat yleisiä periaatteita syksyn 2017 työmarkkinaneuvotteluista niin sanotun Suomen mallin pohjalta. Maan hallitus toteutti noin miljardin euron tuloveronkevennykset sopimuksen synnyn varmistamiseksi. Tällä kompensoitiin palkansaajille työnantajamaksujen siirrosta aiheutunut ostovoiman heikkeneminen.

Vastaavasti hallitus odottaa työmarkkinoilla syntyvän Suomen mallin. Sen tavoitteiksi määriteltiin avoimen sektorin eli viennin määrittämä sopimusratkaisujen taso ja muiden toimialojen sitoutuminen siihen, etteivät ne omissa sopimuksissaan ylitä tätä tasoa. Tarkoitus on välttää kilpailukykyä haittaava palkkakilpailu. Myös paikallista sopimista tulee edistää työehtosopimusten kautta. Suomen mallia ei ole saatu valmiiksi, koska palvelualojen ja julkisen sektorin työntekijöiden edustajat eivät olleet valmiita sitoutumaan etukäteen viennin määrittämään kustannustasoon. Tämä selvisi työmarkkinatoimijoille viimeistään alkuvuodesta.

Maan hallitus on ilmoittanut, että se arvioi Suomen mallin syntymisen vasta jälkikäteen, keväällä 2018. Tällöin tarkasteltavana on edellä mainittujen tavoitteiden toteutuminen neuvottelukierroksella.

2. Uusi työmarkkinamalli ja vientimalli

Sen jälkeen, kun etukäteen sovittavan Suomen mallin kohtalo selvisi, vientialojen palkansaaja- ja työnantajaliitot kävivät keskusteluja uudesta työmarkkinamallista. Tästä käytetään julkisuudessa myös nimitystä vientimalli. Helmikuun puolivälissä kävi ilmi, että järjestöjen välillä ei löytynyt yksimielisyyttä syksyn työmarkkinakierroksen menettelytavoista. Metsäteollisuudella ei ollut edellytyksiä sitoutua yksityiskohtaiseen menettelytapaprosessiin puolta vuotta ennen varsinaisia sopimusneuvotteluita. Näkemyserot liittyivät prosessiin, jolla yhteiset tavoitteet suomalaisten työpaikkojen kilpailukyvyn turvaamiseksi saavutetaan. Varsinaisiin tavoitteisiin ne eivät liittyneet. Metsäteollisuuden tavoitteena on muuttaa alan työehtosopimuksia kilpailukyvyn parantamiseksi. Helmikuussa käsitelty menettelytapasopimus olisi sitonut liian yksityiskohtaisesti varsinaista neuvotteluprosessia.

3. Vientiavaus

Niin sanottu vientiavaus syntyy joka tapauksessa ja siihen voidaan päästä useaa eri reittiä. Vientiteollisuuden sopimukset päättyvät syksyllä ensimmäisenä ja näin vientiteollisuus käynnistää työehtosopimusneuvottelut. Yksityiskohtaista menettelytapaprosessia ei tarvita. Tärkeintä on kaikkien alojen sitoutuminen siihen, että Suomessa tehtävä työ pärjää kansainvälisessä kilpailussa.

4. Yhteiset tavoitteet

Kaikki kolme keskustelussa ollutta käsitettä liittyvät yhteisiin tavoitteisiin. Suomen kustannuskilpailukyvyn parantaminen ja työllisyyskehityksen turvaaminen muodostavat syksyn työmarkkinakierroksen lähtökohdan. Tämä onnistuu ainoastaan neuvottelukierroksella, joka perustuu viennin kustannuskilpailukykyyn. Toisin sanoen vientisektorin sopimusten kustannusvaikutusta ei pidä tulevilla työmarkkinakierroksilla ylittää muiden alojen neuvotteluissa. Palkkakilpailun lisäksi muiden sektoreiden ratkaisut heijastuvat välillisesti vientiteollisuuden kustannuksiin esimerkiksi teollisuuden käyttämien palvelujen kautta. Metsäteollisuus ry on sitoutunut maan hallituksen kanssa sovittuihin tavoitteisiin ja neuvottelemiensa työehtosopimuksien uudistustyöhön. 

Lisätiedot: Työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen, Metsäteollisuus ry, puh. 040 503 2353